Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

 

 

IENTULEHDUS  

Ien pullottaa, siellä lymyää bakteeri

Jerry nimeltään.

Jerryä huvittaa, taas sai ikenen verta

vuotamaan.

Otti oikein selästä, kun piti

raapia ientä. 

 

 

 

                                                                                      Kuvat Pixabay (ellei toisin mainita)

 

Veri kuljettaa Jerrylle frendejä auttamaan,

ientä näin asuttamaan.

Bakteerikavereiden ahdasta olla alkaa,

liian monta kaveria ikenen alla

jo asustaa.

Ientä ahtaus kuumottaa, särkee

ja kolottaa.

Kaverit juhlii ja metelöi.

Rokki poskessa näin yötä myöten soi.

Hetkinen...

Jostain kuuluu tärinää, kuin maanjäristyksen

värinää.

Jerry kurkkaa juopuneena ulos ikeneestä,

niin paisuneesta.

Kuka kehtaa juhlia häiritä ja

ulkona elämöidä.    

 

 

 

Pyörivä masiina nappaa Jerryn kitaansa, 

ja vei kaveritkin mukanansa.

Ei enää rokki soi.

Juhlat Jerryn päätty kerrasta,

otti masiina kaverit kiinni

itse teosta.

Piikkinen hirviö kulki ääntä pitäen

ja väristäen.

Sähköllä päältä ikenen.

Peruutti vielä yli Jerryn kavereiden.

Ien pikkuhiljaa traumasta

selviytyy,

hirviön avusta ihan kyyneltyy.

Kipukin veren mukana viemäriin

huuhtoutuu.

Matkalla ihan loukkautuu, herneet sen

nenäänkin takertuu.

Miksi koti kivun näin tuhotaan?

Ei makuusijaa enää tuu

laisinkaan.

Outoa hiljaisuutta kuuluu nyt suusta.

Kuunnelkaa...

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 1/2017 

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään.

 

 

IENTULEHDUS

 

Tämä sivusto kertoo äärimmäisen yleisen ientulehduksen (gingiviitti) syyt ja sen yksinkertaiset ennaltaehkäisyn menetelmät.

 

 

* Mitä tapahtuu kun bakteerit saavat avaimet suuhusi? 

”Ne tulevat niinkuin kotihin ne tuovat uusia vieraitakin” E. Leino.

 

 

Lapsen syntyessä hänen suunsa koloisoituu (mikrobin asettuminen lisääntymään normaaliflooran osaksi aiheuttamatta tautia) äidin synnytyskanavan laktobasillifloorasta. Sitä mukaa kun hampaiden määrä imeväisiässä lisääntyy tulee enemmän kiinnityspintoja joihin monenlaiset bakteerilajit tarttuvat mielellään kiinni. (Meurman 1998.)

 

 

Hammasplakki alkaa näin muodostua. Lapsen ollessa puolen vuoden ikäinen suusta voidaan viljellä viridans-ryhmän stroptokokkeja kuten karieksen aiheuttajamikrobeja, mutans-streptokokkeja ja parodontaalisairauksia aiheuttavia anaerobeja mikro-organismeja. (Meurman 1998.)

 

 

Mikrobeja on sitä enemmän mitä huonompi on suuhygienia. Hammasplakki on stabiili sen mikrobikoostumukseltaan. Kerran hampaisiin tarttunut floora on pysyvää eli hammaspatogeeni saadaan varhaislapsuudessa äidiltä tartuntana. Näin ollen äidin hampaiston kunto on merkittävää lapsen terveyden näkökulmasta ja on syytä hoitaa äidin hampaiston kunto ennen lapsen syntymää. (Meurman 1998.)

 

 

Syljen rooli

 

Syljen rooli on pitää mikrobikasvusto kurissa. Sylki sisältää aivan spesifejä immunologisia että epäspsifejä puolustusmekanismeja tartunnanaiheuttajia vastaan. Suuonteloon tihkuu myös puolustusjärjestelmän komponentteja limakalvon läpi ja ientaskunesteen kautta. Sylki näine tekijöineen yrittää kaikin vaivoin pitää suun mikrobikasvustoa kurissa. (Meurman 1998.)

 

Syljen erityksen huonontuessa sen seurauksena on hyvin usein suun haitallisen mikrobikasvustoperheen (”ja kokonaisten sukujen orgioiden”) lisääntyminen suussa. Opportunisti mikro-organismi kuten hiiva voi saada ja ottaa auktoriteetti ja määräsyvallan suussa, patogeeninen floora kolonisoituu ja infektioille otolliset elitististiset olosuhteet lisääntyvät. (Meurman 1998.)

 

 

Yleisimmät hammassairaudet

 

Huonosti sopivat ja karheat paikat, siltaproteesit, irrotettavat proteesit ja oikomislaitteet ovat herkullisia kasvualustoja mikro-organismeille. Pesemättömät hammasproteesit voivat olla merkittävä suun infektiokeskus. Yleisimmät hammassairaudet ovat karies (”hammasmätä”) ja parodontopatiat (hampaan kiinnityskudoksen sairaus, tukikudostulehdus). Hammasplakki jo olemassaolollaan suussa pitää jonkintasoista ienkudoksen tulehdusta yllä. (Meurman 1998.)

 

 

Vähitellen tämä aiheuttaa ikenen ja hampaan välisen kudosliitoksen löystymisen. Bakteeriperhe levittää (aivan kuin) punaisen maton bakteeriplakille fasilitoiden näin sen tunkeutumista yhä syvemmälle hampaan ja ikenen väliseen tilaan eli parodontaalitaskuun. Paksuksi muodostunut plakki kalsifioituu eli kalkkiutuu ja tästä syntyy hammaskiveä. (Meurman 1998.)

 

 

Prosessi etenee ja hammas lopulta irtoaa. Ientulehduksen (gingiviitin) ja parodontiitin välinen raja on hyvin liukuva, erotusdiagnostisesti määriteltynä mitä syvemmälle tulehdus ulottuu parodontopatogeenien osuus kasvaa. Parodontaalikudos voi myös olla jopa syvälle tulehtunut ilman, että ihmisellä itsellään on aavistusta sairastamastaan kroonisesta infektiotaudista. Ientulehduksen ensimmäisiä merkkejä on verta vuotavat ikenet. (Meurman 1998.)

 

 

Suussa näiden sairaustilojen edetessä aivan kuin varkain syntyy syviä (”bakteerien uusia hotelleja ja matkustuskoteja)” reikiä, syventyviä ientaskuja ja näiden paljastuvat tilat lisäävät edelleen mahtavia kiinnityspintoja mikro-organismeille. Karies syntyy Mutans-streptokokkien sokerifermentaation myötä tuottamasta haposta. (Meurman 1998.)

 

 

Happojen syntetisoiminen aiheuttaa pH:n laskun plakissa, joka istua nököttää hampaan pinnalla. Hammaskiilteen kriittinen pH on noin 5,5. Eli pH:n laskiessa plakissa tämän rajan alapuolelle hammaskiille menettää sen luonnollisen rakenteensa ja näin reiän syntyminen alkaa. (Meurman 1998.)

 

 

Syljen puskurijärjestelmät aloittavat tehtävänsä ja yrittävät kaikin tavoin juosta syntyvää kiillvauriota takaa ja korjata vaurioita (eli estää bakteerien matkustuskotien syntymisen). Mikäli plakkibakteerin hapontuotto voittaa juoksun ja prosessia puolustavat mekanismit häviävät ja näiden vastavoima ei ole riittävä sen suurempi bakteerien hotellikeskus hampaaseen syntyy. (Meurman 1998.)

 

 

Suluissa vähän myös omaa kerrontaa.

 

 

Diabetes ja parodontiitti ovat merkittäviä kansansairauksia Suomessa. Tyypin I diabetesta sairastavia on 40 000 ja tyypin II sairastavia on noin joka kymmenes aikuinen ja tämän esiintyvyys on yleisempää miehillä, ylipainoisilla ja iäkkäillä henkilöillä. Parodontiitti on yleisempää myös miehillä, ylipainoisilla ja iäkkäillä henkilöillä. (Laine & Heikkinen 2015.)

 

 

Ennaltaehkäisymenetelmiä

 

Parodontiitin ennaltaehkäisyssä hyvä suuhygienia ja tupakoimattomuus ovat merkittävässä asemassa. Glugoositasapainon huononeminen lisää diabetesta sairastavan parodontiitin riskiä ja heidän prodontiitti on usein vaikeahoitoisempi kuin ei-diabeetikon. Hyperglykemia (liian korkea verensokeritaso) altistaa kuivalle suulle, tämä puolestaan altistaa hampaiden reikiintymiselle ja limakalvo-ongelmille sekä mahdollisesti parodontiitille. (Laine & Heikkinen 2015.)

 

 

Kehon paastotilassa normaalin verensokerin yläraja on 6,0 millimoolia litrassa. Diabeteksessa arvo on 7,0 tai enemmän. Jos arvo osuu näiden väliin eli on 6,1 – 6,9, tilasta käytetään nimitystä kohonnut paastoverensokeri. Esidiabeteksessa voidaan todeta molemmat sekä kohonnut paastoverensokeri, että heikentynyt sokerinsietokyky usein esiintyää vain toinen näistä. (Mustajoki 2014.)

 

 

Esimerkkitapaus

 

Henkilö seurasi kotimittarilla paastoverensokeriaan. Arvot olivat toistuvasti välillä 6,3 – 6,7. Muita oireita, joita tuli verensokerin nousun myötä olivat muun muassa impotenssi, yleinen haluttomuus, väsymys, makeahko tuoksu kehosta, jonka omaiset huomasivat, silmien sameus ja näön heikentyminen sekä heikentynyt unen laatu. Verensokerin normalisoituessa liikunnan lisäämisellä ja ruokavaliomuutoksella sekä ”haimasuihkulla” ovat myös edellä esiin tuodut oireet lievittyneet jopa poistuneet kokonaan. Yksittäisenä hoitonakin tämänkaltainen suihkutustekniikka on yksittäistapauksessa jopa (mahdollisesti) vähentänyt oireita.

 

 

Parodontiitti ja sen eräät aiheuttajabakteerit lisäävät vieläpä sepelvaltimotaudinkin riskiä (Mäkelä & Mäkelä 2000). Kun bakteeri on hampaan alla tällä on suora yhteys verenkiertoon ja saattaa aiheuttaa infarktinsydänlihastulehduksen ja voi iskeä tulehduksen munuaisiin (Kress 2005).

 

 

Huomioida tulee myös happamien ja hapokkaiden tuotteiden ja ruokavalion (runsas punainen liha, sokeri ja vehnäjauhot) osuus suuhygienian koko hoitamisen kontekstissa ja tarvittaessa muuttaa sitä.

 

 

Ennaltaehkäisymenetelmiä lisää

 

Hampaiden väliin ei saa jäädä ruokaa ruokailun jälkeen tai yöksi hautumaan. Tämä altistaa mitä varmasti ientulehdukselle.

 

Hampaiden välit käydään pehmeäpuisella hammastikulla lävitse jokaisen aterian jälkeen ja iltaisin ennen hampaiden pesua hammasväliharjalla, näin poistetaan bakteerimassaa mekaanisesti.

 

Hampaat pestään joka aamu ja ilta ja sähköhammasharjalla. Harjaosa vaihdetaan uuteen noin 3 kk välein. Yhden pesukerran tulisi kestää vähintään kolmen minuutin ajan, niin että takahampaat ja kieli pestään taikka harjataan myös, voi myös vetää mahdollisen valkoisen taikka keltaisen (harmaan) eritteen  hammaslangalla pois.

 

* Tulisiko jokaisella lapsella, joka hallitsee itsenäisen hammashuollon olla hammastikkurasia mukanaan, jota käyttää

   etenkin ruokailun jälkeen?

 

Suun suolavesihuuhtelu: 1/3 lasia lämmintä vettä tähän lisätään noin 1 tl suolaa, (jodioitu suola, hieno merisuola) sekoitetaan ja annetaa liueta. Suu purskutellaan voimakkaasti 1-2 minuutin ajan suolavedellä. Purskuttelu toistetaan. Suolavesipurskuttelu toistetaan aamuin ja illoin (mielellään vielä ruoan jälkeen, etenkin mikäli kiusaavaa ientulehdusta esiintyy).

 

Lactobacillus reuteri Prodentis- maitohappobakteeri vähentää kariesta aiheuttavien bakteerien määrää, plakkia ja ientulehdusta (Isomäki 2010).

 

Pisamat- lehdessä hyvä artikkeli suun terveydestä. Lapsiperheiden terveysjulkaisu 1/2016

 

* Tulisi tieteellisesti tutkia onko fluorihammastahnoilla jokin osuus ns. kipeän karttakielen syntymiseen ja sen

   ylläpitoon?

 

Kroonisesti kipeä karttakieli parani siirryttäessä fluorittomiin hammastahnoihin?

 

On myös käyttäjäkokemuksia olemassa siitä, että kuivan suun ilmiö loppui sen jälkeen, kun fluorihammastahna vaihdettiin?

 

Mikäli suu on patologisesti oireileva (ja tätä eivät lääkkeet, mausteet ym. ylläpidä) niin fluorittomalla ajalla (2 vk) voidaan nähdä onko tästä apua vai ei.

 

Kotikonstein voi selvittää, että onko esimerkiksi allerginen jollekin; pitämällä kyseisestä tuotteesta, ruuasta ym. 2 viikon tauko (Kress 2005).

 

Mikäli pulssi nousee heti ruokailun jälkeen, tämä saattaa olla merkki allergiasta (Kress 2005). Sydämen syketaajuus (lyöntiä minuutissa) aikuisella on normaalisti 60-80, kouluikäisellä 70-110, leikki-ikäisellä 75-120 ja vastasyntyneellä syketaajuus on 100-180. Syke mitataan etu- ja keskisormella tunnustelemalla valtimoa. (Rautava-Nurmi, Westergård, Henttonen, Ojala & Vuorinen 2012.)

 

Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirjoitus alla olevassa linkissä fluorista.

Fluori – suuri valhe http://www.elinahytonen.fi/2011/01/fluori-suuri-valhe-2/

 

* Miksi suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten suuhygienia on niin heikoissa kantimissa?

* On se ihmeellistä että suuta ei osata hoitaa?

* Minkälainen on vanhempien ohjaus lapsille suuhygieniaan?

 

Hyödyllinen sivusto (tietopaketti) alla olevassa linkissä suun terveydenhoidosta.

http://ilovesuu.fi/omahoito/hampaiden-harjaus/

  

* Tulisiko neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja esimerkiksi kolmannen sektorin aloittaa infotilaisuuksien ja

   työpajojen pitäminen kansalaisille suuhygieniasta? 

 

* Säästettäisiinkö miljoonia vuodessa hammashuollon kuluissa ja inhimillisen kärsimyksen määrässä, mikäli

 ihmiset omaehtoisesti aktivoituvat huomattavasti enemmän pitämään huolta suuhygieniastaan ja näin ollen kokonaisterveydentilastaan?

 

 

Lähteet

Isomäki S. 2010. Vatsan hyvinvointia probiooteista. Vatsasta puhuja 2010.

Kress H. 2005. Yrttilääkintäkoulutus. Helsinki.

Laine M. & Heikkinen AM. 2015. Diabetes ja parodontiitti. Suomen lääkärilehti 50-52/2015 VSK 70.

Meurman JH. 1998. Suun infektiot. Teoksessa: Eskola J, Huovinen P & Valtonen V. (toim.) Infektiosairaudet. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Mustajoki P. 2014. Esidiabetes. Duodecim terveyskirjasto.

http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01134

Mäkelä PH & Mäkelä J. 2000. Mikrobit ja tautien torjunta. WSOY/Oppimateriaalit. Helsinki.

Rautava-Nurmi H, Westergård A, Henttonen T, Ojala M & Vuorinen S. 2012. Hoitotyön taidot ja toiminnot. SanomaPro  Oy. Helsinki.

 

Oilpulling

 

Tietoa myös Oilpulling menetelmästä hampaiden luonnolliseen hoitamiseen, hammaskiven muodostumisen ehkäisyyn ja hampaiden valkaisemiseen alla olevista linkeistä. 

 

Oilpulling hoito tehdään purskuttelemalla suussa 1 rkl kookosöljyä päivittäin noin 20 minuuttia kerrallaan. Halutessa purskuttelun voi tehdä muutamankin kerran päivässä. Öljyä ei siis vain pidetä suussa, vaan koko ajan purskutellaan (voimakkaastikin) tulosten saamiseksi. Eräät yksityiset hammaslääkärit ovat antaneet öljyhoidosta hyvät arviot.

 

Oilpulling on intialaiseen ayuruveda-lääketieteeseen pohjautuvaa suunhoitoa. Ayurveda on maailman vanhin lääketieteellinen koulukunta. Ayurveda-sana tarkoittaa tietoa elämästä. Ayurvedassa terveys määritellään tasapainotetuksi aineenvaihdunnan ja onnellisen olemisen tilaksi. Tämänkaltaisessa tilassa mieli ja aistit ovat harmonian tilassa ja tasapainossa. (Saarinen 1998.)

 

Ayurveda-hoidon pääryhmät ovat: ruokavalio, yrttivalmisteet ja yksilölliset vuorokauden- ja vuodenaikarutiinit sekä harjoitukset. Terapeuttiset lähestymistavat, kuten fysiologiset puhdistushoidot, musiikkiterapia ja meditaatio sisältyvät hoitovalikoimaan. Keskeinen diagnoosin väline on pulssidiagnostiikka, joka tehdään ennen kuin voidaan antaa esimerkiksi oikeanlaisen ravitsemus, yrtti ym. hoito. Useissa maissa toimii ayurveda-klinikoita. (Saarinen 1998.)

http://www.vedapulse.com/
http://www.leeniviio.com/2013/09/13/valkoiset-hampaat-luonnollisesti/
http://www.naturalnews.com/043731_oil_pulling_oral_hygiene_dental_health.html#
http://www.foodmatters.tv/articles-1/oil-pulling-the-habit-that-can-transform-your-health
http://www.kookosravinto.fi/etusivu/suun-hygienia/130
http://oilpulling.com/

 

Lähteet

Saarinen S. 1998. Ayurveda. Teoksessa: Täydentävät vaihtoehdot terveydenhuollossa. (toim.) Saana Saarinen. Edita. Helsinki.

 

Uutisia aiheesta

Helsingin Sanomat toi esiin 24.9.2013 artikkelin: ”Haglund pelkää rakennepaketin vesittyvän”. Karsintalistalle voitaisiin harkita aikuisten hammashuoltoa.

 

Helsingin Uutiset lehti toi esiin 2.10.2013 ”Teinipojat eivät harjaa hampaitaan”. ”Suomi on huonoimpien joukossa WHO:n hammasharjaustilastossa”.

 

Ilta-Sanomat toi esiin 29.11.2013 ”Hammashuolto heikkenee, vanhusten laitospaikat vähenevät –”ei voi jäädä lepäämään”. ”Aikuisten hammashuollon tasoa heikennetään”.

 

Iltalehti toi esiin 8.1.2014 ”Tämäkö vasemmistopolitiikkaa” artikkelissa, että aikuisten hammashoidon tason heikentämisen toivotaan tuovan 15 miljoonan euron säästöt.