Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

JATKUU TRAUMAMALLEISTA I SIVUSTOLTA (henkilöstöjohtamisen haasteet)

 

Työnohjauksen halveksunta

Ammatillisen työnohjauksen (henkilökohtaisen ja työyhteisön) jopa pelonsekainen vieroksuminen sen väheksyminen, halveksunta ja sen hyödyntämättä ja käyttämättä jättäminen. Tämä asenne tulee lukuisilla tavoilla esiin, kuten suullisen tiedonannon kautta ”ei tarvita, ei koeta tarpeelliseksi.”

 

Mitä oraalisempi (ja päihteitä käyttävämpi) sekä omnipotentimpi yhteisö on, sen varmemmin työnohjauksen laadun varmistamisen merkitys oman persoonan ja työyhteisöjen erilaisten ilmiöiden ja toiminnan tarkastamiseksi kielletään.

 

Tahot, jotka eniten kieltävät tämän tarpeen tai vetoavat siihen, että ollaan pärjätty vuosikymmeniä ilman työnohjausta tai jopa loukkaantuvat (ja näyttävät tämän vielä avoimesti, koska eivät ymmärrä asioita) koko keskustelun aiheesta, ovat tahoja jotka juuri eniten sitä tarvitsevat.

 

Tämänkaltaisissa yhteisöissä täysi arvoitus on millä tuulella ja mielialalla osastonhoitaja tulee töihin ja milloin ennen kuin aloittaa henkilökunnan systemaattiset puhuttelut ja kuulustelut. Puhuttelut pohjautuu yleensä juoruihin ja manipuloituihin kertomuksiin toisista ihmisistä, asioiden merkityksiä vääristellään. Taustalla toimii tehokkaasti projektio.

 

Osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan työajasta osa menee tämänkaltaiseen ajallisesti pitkitettyihin puhutteluihin, jotka ovat tarkoituksenhakuisia, jonka kertoo jo sen, miten pitkään ajallisesti ihmisiä pidetään kuulusteluissa/puhutteluissa. Kliinisestä psykiatrisesta näkökulmasta arvioituna puhuttelut antavat syvää tiedostamatonta nautinnontunnetta ja tyydytystä henkilökohtaisella tasolla näiden toimeksipanijoille. Ilmiötä voidaan määrittää: työajan ja työnsisällön tarkoituksen sabotoimiseksi (vahingon ja harmin aiheuttaminen) henkilökuvan vääristämiseksi, jossa tarjotaan projektiivista identifikaatiota.

 

Terveydenhoitoalalla salailua ja peittelyä tapahtuu yllättävän paljon (IL 2015 b). Eräs sairaanhoitajaharjoittelija toteutti ammatinluonteeseen sisältyvää kirjausta potilastietojärjestelmään. Hän kirjasi haavanhoitoon liittyviä asioita, kuten sen miten runsaasti jalasta tuli verta haavanhoidon yhteydessä. Ammatissaan jo toimivat sairaanhoitajat kielsivät opiskelijaa kirjaamasta tätä verenvuotokohtaa. Miksi?

 

He sanoivat, että omaiset voivat ”tulla päälle” ja lisäsivät, että mitään sellaista ei saa kirjoittaa, josta voi nousta oikeusjuttu. Potilastietojärjestelmään väärennetään ja peitetään sekä pimitetään systemaattisesti asioita. Eli ei olla rehellisiä. Työtä ei useinkaan tehdä niin kuin ammatissa kuuluisi toimia, vaan sitä tehdään omien tarpeiden näkökulmasta käsin.

 

Miksi ammatillisesta johtajuudesta ei ole tietoakaan ja mitään johtajuusopin, pedagogisia tai ihmisoikeuskasvatus tai demokratia/globaalikasvatuskoulutuksia/kursseja tai tutkintoja tämänkaltaisilla terveydenhuollon toimipaikoilla ei ole käyty? 

 

Lieneekö näistä todellisuudessa mitään hyötyäkään, koska vuorovaikutustoiminnassa ja sen dynamiikassa kyse on eritoten tiedostamattomista persoonan rakenteiden toiminnasta.

 

Tämän johdosta persoonaan ja tämän toimintamallien jalostamiseen kohdistuvaa työtä tulisi ensisijaisesti tehdä. Tämän johdosta lapsuuden merkitys on äärimmäisen tärkeää siinä, miten persoonallisuuden rakenteet saavat lähtöaskeleet, joista hyötyy tai kärsii koko yhteiskunta.

 

Suomen Punaisen Ristin erittäin hyvä esite ”Olet kokenut jotain järkyttävää” löytyy alla olevasta linkistä

https://rednet.punainenristi.fi/sites/rednet.mearra.com/files/Olet%20kokenut%20jotain%20j%C3%A4rkytt%C3%A4v%C3%A4%C3%A4%20Suomi.pdf

 

Rikostunnusmerkistön täyttävä toiminta

Splittaava esimies tiedustelee julkisesti sairaslomalla olleelta henkilöltä hänen sairaudestaan ja voinnistaan toisten työntekijöiden läsnä ollessa. Tämä on (hoitoalalla) aivan yleinen brutaali toimintamalli. Miksi tätä mallia ei mielletä tai ymmärretä epäammatilliseksi tavaksi toimia?

 

Työntekijöiden lomapäivien muuttaminen jälkeenpäin sairaslomapäiviksi, vaikka työntekijä ei ole ilmoittanut olevansa sairaana ei ilmeisesti liene mitenkään epätavanomainen hoitoalan esimiesten toimintamalli?

 

Terveyttä koskevien tai näihin liittyvien kuviteltujen ja keksittyjen näkökulmien eteenpäin vieminen. Tutkimusten mukaan tätä mallia hyödynnetään tehokkaasti henkilön kuvan manipuloinnissa. Tavoitteena on heikentää työntekijän asemaa, joka toimii näissä yhteisöissä etuna, niin esimiehelle kuin hänen läheisilleenkin.

 

Esimies kritisoi häpeilemättä ja julkisesti ja toisille työntekijöille toisten tekemää työtä. Käytännön johtamisen toimintamallit todistavat, että työnohjausta ei ole käytetty ja sitä ei käytetä. Esimies itse ei ymmärrä sitä, että hänen työn tekemisen tapansa sisältyy rikolliseen viitekehykseen.

 

Tarviiko enää ihmetellä, että miksi useat vastavalmistuneet sairaanhoitajat eivät jää alalle? Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajakin tuo esiin, että nuoret hoitajat eivät jaksa alalla ja pohtivat alan vaihtoa eurooppalaisia hoitajia enemmän (Yle Uutiset a 2014).

 

Työttömyys on jälleen lisääntynyt etenkin sosiaali – ja terveysalalla (Yle Uutiset b 2014). Tulevatko ihmiset hakeutumaan yhä vähemmän hoitoalalle siellä vallitsevien kriminaalisten toimintamallien takia?

 

Projektiivinen identifikaatio

Tutkimusten mukaan korkean ammattietiikan omaavat henkilöt ja asioita sekä toimintamalleja kyseenalaistavat joutuvat usein esimiehen tai esimiesten epäeettisten toimintamallien kohteeksi ja puhutteluihin käsittämättömistä asioista, joihin ei usein ole mitään todellista painoarvoa. Tällä rakennetaan vääränlainen henkilökuva ihmisestä, joka on tarkoitushakuista ja toiminnan tavoitteena on pitemmällä tähtäimellä yksilön juridisen oikeusturvan heikentäminen.

 

Hoitoalallakin on oivallettu se, että vain oikeusturvan heikentämisen kautta voidaan peittää oma rikollinen toiminta. Mafia (etenkin Venäjän) toimii näin. 

 

Työntekijöiden monenlainen esimiestaholta toimeksipantu pelottelu on normiluonteista esimiestoimintaa, josta ilmiöstä on runsaasti tutkimustietoa. Pelottelun menetelminä käytetään myös tehokkaasti puhutteluita, kuulusteluita, varoitusten antamisia ja vääränkuvan muodostamista henkilöistä, jota henkilö itsekin alkaisi uskomaan. Tämä on tavoitteena. Ihminen yritetään projektiivisen identifikaation kautta saada identifioitumaan rooliin, jota hänelle tarjotaan.

 

Tämä identifikaatio on yleensä aina haitallinen eli kielteinen ja sen tavoitteena on, että työntekijä itse alkaa toimimaan itseään vastaan ja pelkotilassa, luopumaan jopa oikeuksistaan, joka taas on defensiivisen yhteisön etu.

 

Hoffrèn tuo esiin, että hierarkkisissa vuorovaikutussuhteissa uhataan sananvapautta ja työntekijän omien etujen ajamista pidetään jopa kiellettynä (Hoffrèn 2011). 

 

Toiminnassa voidaan mennä käytännön tasolla erittäin pitkälle, jonka tavoitteena on ihmisen identiteetin ja uran vahingoittaminen ja tuhoaminen. Tämänkaltaisista toimintamalleista on spesifistä tutkimustietoa saatavilla. Mikäli identifikaation kohteena oleva ei tunnista tätä psykologista mekanismia hänellä on suuri riski sairastua henkisesti.

 

Miten osastonhoitaja voi viettää työaikaansa?

Näitä esimiehiä löydetään myös lukemasta muun muassa erilaista fantasia – ja seikkailukirjallisuutta työhuoneestaan, jonka ilmiön eräs hoitaja pääsi omin silmin todistamaan.

 

Sen vielä voisi ymmärtää, mikäli kädessä olisi ollut johtamisopin kirjallisuutta, toimialan uusimpia tieteellisiä tutkimuksia tai alan ammattikirjallisuutta. Hoitajia usein kritisoidaan osastonhoitajien suusta, siitä että hoitajat viettävät liian usein ja liian kauan aikaansa kahvihuoneessa, kun tulisi viettää aikaa esimerkiksi senioreiden kanssa.

 

Mitä osastonhoitajat sitten tekevät, eikö heidänkin tulisi osallistua käytännön toimintaan ja toimia ennen kaikkea ammatillisena esimerkkinä hoitajille?

 

Onko oikein, että splittaavat esimiehet käyttävät työaikaansa röyhkeästi hyväkseen omien asioidensa hoitamisessa, josta työnantaja ja työntekijät kärsivät sekä tulevat työpaikalleen milloin huvittaa ja tähän ei ylemmältä taholta puututa? Tämänkaltainen toimintamalli on lähes poikkeuksetta viesti esimiehen päihde ja muista ongelmasta ja jonka toiminnan työyhteisö ja esimiehen esimies hyväksyy ja sen ylläpitoa jopa suojellaan, (etenkin julkisella sektorilla) koska esimiestä ja hänen luonnettaan usein pelätään.

 

Helsingin Sanomat tuo esiin, että työikäisistä alkoholin suurkuluttajista noin 80 prosenttia on mukana työelämässä. Alkoholisteiksi lasketuistakin yli 60 prosenttia (HS a 2013.) MTV3 Uutiset toi esii, että alkoholiongelmia on joka toisessa yrityksessä. Suomalaisessa yhteiskunnassa päihteidenkäyttö kustannukset ovat  6-7 miljardin vuositasolla. (MTV3 Uutiset a.)

                                     

Tulkinnat omien tarpeiden palveluksessa

Todellinen yhteiseen ymmärrykseen pyrkivä toimintamalli, ratkaisukeskeisyys ja tehtyjen tulkintojen varmistamiseen tähtäävä dialogisen orientaation työmenetelmät eivät sisälly johtamismalleihin vaan fyysinen eristäminen, (joka on yksi haitallisimmista toimintamalleista, joita voidaan käyttää) hylkääminen, pakotteet, rajoitteet, väärät ja tarkoitushakuiset valheelliset tulkinnat ja lausunnot ja työtodistukset ihmisistä, asioista sekä tapahtumista ja näiden eteenpäin vieminen.

 

Mitenkään epätavallista ei ole hoitoalan työyhteisöissä, että työntekijät/esimiehet varaavat toisilleen/toisille työntekijöille aikoja lääkäreille. Tässä on psyykkinen väkivalta viety todella pitkälle.

 

Lisäksi aivan yleistä on, että lääkärit kirjoittavat manipuloituja lausuntoja ja tulkintoja myös potilaiden asioista. Eikä esimerkiksi niin, kuin potilas on itse nämä määrittänyt ja kokenut. Lääkäri saattaa kysyä myös potilaan terveysasioiden kannalta epäoleellista tietoa (nuuskintaa, uteliaisuutta ja näistä tehtyjä vääriä tulkintoja).

 

Lääkärinlausunto on omaisen mukaan valheellinen tulee esiin myös esimerkiksi tapauksesta, jossa kotihoityritys ei reagoinut turvapuheluun ja huonokuntoinen seniori virui kaksi yötä lattialla (IS 2016).

 

Terveydenhoitoalan toimintamallit (maailmankuva) ovat pahasti vääristyneet ja eivät useinkaan perustu todellisuuteen tai todellisuudentajuun taikka realiteetteihin ja pohjautuvat vahvaan manipulaatioon ja asioiden tahalliseen, tarkoituksenhakuiseen ja myös tiedostamattomaan vääristelyyn.

 

Ei välitetä, kuulla, kuunnella, ennakkoluulot ihmisiä kohtaan, luotu kuva taikka tulkinta, jota ei edes ”alennuta” professiosta käsin varmistamaan ihmiseltä itseltään, että onko tämä edes totta, kyynisyys, ”kiire”. 

 

Työtodistukset ja oppaat

Myös työtodistusten kirjoittamatta jättäminen sisältyy oraaliseen toimintamalliin vaikka työtodistusta on kirjallisesti työnantajalta pyydetty. Miksi? Tämä toimintamalli nähdään ja koetaan vielä kostona sille, kun työyhteisön toimintamalleja on kyseenalaistettu ja tuotu esiin. 

 

Mitä oraalisempi ”johtaja” sen syvällisemmin yksilö loukkaantuu asioiden esiin (näkyväksi) tuomisesta ja kosto on usein ainoa tie helpottaa omaa olemista.

 

Mikäli työntekijä kirjoittaa mielipidepalstalle, tai blogiin (vaikuttaa) mm. yleisistä alalla käytössä olevista kielteisistä toimintamalleista, niin työntekijä fyysisesti jopa poistetaan työyhteisöstään, = törkeä sananvapauden rajoittaminen.

 

Miksi alan ammattiliitot ja koulutustahot eivät puhu asioista niiden oikeilla nimillä ja kirjoita esimerkiksi psykoterapia käsitteistöön pohjautuvaa opasta, joka toimii tunnistamisen välineenä erilaisiin ilmiöihin ja toimintamallit näihin?

 

Kehittyneisiin ja kehittymättömiin yhteisön toimintamalleihin ja miten työntekijä voi toimia oikein, tilanteiden helpottamiseksi, niin että kaiken lisäksi vielä suojaa itsensä? 

 

Varhainen kieltäminen

Katsekontaktista kieltäytyminen, katseella hallitseminen ja/tai katsekontaktin heikko läsnäolo. Wallinin tutkimuksessa selvitettiin mitä asiakassuhteet merkitsevät sosiaali – ja terveydenhuoltoalan työntekijöille ja heidän työhön sitoutumiselle. Sairaanhoitaja tuo esiin, että ”kukaan ei katso silmiin” tarkoittaen sitä, että hoitohenkilökunta käy katsomassa vain laitteita käydessään potilashuoneessa. (Wallin 2012.)

 

Onko ihme, jos työntekijät eivät välttämättä katso edes toisiaan kunnolla silmiin?

 

Toimintamalli (joka on yksilölle itselleen usein tiedostamaton) nousee esiin myös kun henkilökohtainen tiedostamaton mielihyväalue on jolloinlailla yksilölle uhattuna, kuten sama mielihyväperiaate ohjaa edellä esiin tuotuja toimintamalleja. Varhainen kieltäminen ja hylkääminen sekä yksilön sosiaalisten ja vuorovaikutuksellisten tarpeiden ignorointi katsekontaktin kyvyttömyyden kautta ja sillä hallitsemisella on usein toisinto omasta varhaisesta henkilöhistoriasta.

 

Tämänkaltaiset varhaiset kokemukset, niin kauan kuin niitä ei tiedosteta ja ole työstetty toistuu nykyisissä ihmissuhteissa. Puheet hoitohenkilökunnan reflektiivisyydestä ovat vahvasti liioiteltuja. Mikäli yleisesti luullaan tai uskotellaan, että hoitotyöntekijä jatkuvasti pyrkisi arvioimaan tai kyseenalaistamaan omaa työskentelyntapaansa on tämä käsitys täysin väärä.

 

Vuonna 2014 Hyks-sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidossa hoidettiin yli 403 000:ta potilasta. Neljään potilasasiamieheen otettiin yhteyttä 2 688 kertaa. Edellisvuonna yhteydenottoja oli 81 enemmän. Valtaosassa Hyksin potilasasiamieheen otetuista yhteydenotoista koskee tyytymättömyyttä hoitoon tai palveluun. Potilas saattaa esimerkiksi kokea, että häntä ei kuulla, oteta todesta tai että hänelle tiuskitaan. (HS 2015 b.)

 

Terveydenhuollon ammattihenkilön tokaisut ja vuorovaikutus koetaan ala-arvoiseksi ja ei-empaattiseksi. ”Kyse on siitä, miten kohdellaan kanssaihmistä, joka on sairas tai heikko. Jokaiselle sattuu huonoja päiviä, mutta se ei ole syy sille, että voi olla epäkohtelias tai epäystävällinen”, potilasasiamies Carola Arjatsalo kuvaa. (HS 2015 b.)

 

Potilasasiamiehen työmäärää vähennetään ja potilaiden todellista ammattietikkaan pohjautuvaa kohtelua lisätään (vain) työnohjauksen ja oppilaan itsereflektioon taikka henkilökohtaiseen terapiaan vaativan alan opetussuunnitelman muutoksen myötä.

 

Sarajärvi & Isolan (2006) tutkimuksen mukaan suurin osa hoitoalan opiskelijoita toimii myös käytännön ohjaajan käyttäytymismallin mukaisesti ja opiskelujen edetessä ohjaajan tarjoama roolimalli vieläpä korostui. Opiskelijan on oltava erittäin vahva, että rohkenee kyseenalaistamaan käytännön toimintaa. (Sarajärvi & Isola 2006).

 

Mitään väliä ei ole sillä, minkälainen malli laadullisesti tämä ohjaajan käyttäytymismalli käytännössä on. Tulisiko työnohjaus sisältyä pakollisena työmenetelmänä (jokaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikalle) oman persoonan ja ryhmän (osaston ym.) toimintamallien tarkastamiseksi eli laadun varmistamiseksi? 

 

Tämä pitkälle tiedostamaton ryhmien sisäinen vuorovaikutuksen dynamiikka näkyy suomalaisilla työpaikoilla. Mitä enemmän lapsia taantuu varhaislapsuudenajan olosuhteissa ja vuorovaikutus – ohjaus – ja johtamistoiminnan lähtökohtana on lapsuuden aikana koettu monimuotoinen deprivaatio on riskinä syntyä ja kehittyä suljettu ja psykofyysisiltä toimintamalleiltaan patologinen yhteiskunta, kuten on esimerkiksi Venäjä, Pohjois-Korea ja Valko-Venäjä.

 

Onko oikein, että vauvan taikka lapsen perusturvallisuudentunnetta ja kiintymysuhdetta ei rakenneta lapsen terveen biopsykososiaalisen kehityksen edellyttämällä tavalla ja tästä kärsii niin lapsi, kuin koko yhteiskuntakin? Kehittynyt ja integroitunut persoonallisuuden rakenne ei toimi koskaan tämänkaltaisesta kehityksellisestä taantumuksellisesta viitekehyksestä käsin, kuin näissä esimerkeissä on esiin tuotu.

 

Ei osata keskustella oikeista asioista

Sairaanhoitaja oli terveydenhuollon työyhteisössä, jossa pelättiin jopa puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja keskustella ammatillisesti. Sairaanhoitaja pyysi osastonhoitajalta luvan asettaa reflektiovihkon osaston työpöydälle, johon voi kirjoittaa nimellä tai anonyymisti kiitosta, palautetta, vinkkejä ym. Aluksi osastonhoitaja suhtautui kielteisesti toimintamalliin ajatellen, että ”mitä hoitajat ajattelevat”, myöhemmin vihko osoittautui jopa hyödylliseksi.

 

Etenkin kun työyhteisöön tullut uusi hoitaja tuo uutta mukanaan ja tahtoo jalostaa työyhteisön malleja joutuu henkilö lukuisten tieteellisten tutkimusten mukaan psyykkisen väkivallan -pahoinpitelyn – ja jopa vainon kohteeksi. 

 

Mikä avuksi?

Kiusaaminen on ennen kaikkea julkisen sektorin ongelma (Taloussanomat 2012). Lukuisat korkeatasoiset tieteelliset tutkimukset, – joista alla vain muutama – vahvistavat sen, että esimerkiksi hoitotyössä alan esimiehet ja lähijohtajat ovat psyykkisen väkivallan tuottajia eli suurimpia kiusaajia työyhteisössään (Johnson & Rea 2009; Quine 2001; Tehrani 2004).

 

Eli ovat todellisuudessa kaikkein traumatisoituneimpia yksilöitä työyhteisössään. Epäasiallisten toimintamallien esiin tuominen ja näiden ennaltaehkäiseminen monenlaisen vaikuttamistyön kautta on erittäin tärkeää.

Lapsen hyvinvoinnille ja optimaaliselle kehitykselle merkittäväksi tekijäksi on osoittautunut vanhemman kyky olla ennen kaikkea emotionaalisesti läsnä ja käytettävissä lapselle, joka saatavilla olo on merkittävä tekijä lapsen hyvinvoinnin kannalta. (Salo & Flykt 2013).

 

Tämän tekijän ymmärtäminen aina valtiojohdon politiikan ohjauksen laadusta lähtien vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälainen laadultaan on tuleva yhteiskunta.

 

Epäasiallisen toimintamallin varhainen synnyttäminen 

Epäasiallisten toimintamallien ennaltaehkäisy lähtee aina vanhemman ja vauvan välisestä varhaisesta vuorovaikutuksesta, (jossa epäasiallisen kohtelun ja häirinnän tiedostamattomat tarpeet luodaan tai ei luoda) ja täyttämällä vauvan tarpeet vauvan maailman ja tarpeiden näkökulmasta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa esiin tuodaan, että lapsen tulee saada kasvaa ja kehittyä terveenä. Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua sekä lapsen ja hänen äitinsä on saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa sisältäen myös asianmukaisen hoidon ennen ja jälkeen synnytyksen.

 

Tasapainoiseksi yksilöksi kasvaakseen lapsi tarvii rakkautta ja ymmärtämystä. Lapsen tulee saada kasvaa ilmapiirissä, jossa hän tuntee hellyyttä, moraalista ja siveellistä turvallisuutta. (Suomen YK-liitto.)

Tulisiko tämän sopimuksen ydinkohdat käydä läpi vanhempainvalmennuksessa, perheneuvoloissa ja muissa terveydenhuollon vanhemmille suunnatuissa konsultaatiotilanteissa sekä antaa vanhemmille YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus?

 

Työyhteisöjen kehitysvaiheen tunnistaminen

Tulisiko huomio suunnata esimiesten ja työyhteisöjen psykodynaamisen kehitysvaiheen analysoimiseen lakisääteisen työnohjauksen velvoitteen kautta ja näin ollen myös traumakäyttäytymiseen sekä narsismi-psykopatian toimintamallien tiedostamiseen?

 

Lakisääteinen velvoite etenkin julkisen sektorin esimiesten työnkierrolle on myös hyvin aiheellista. Usein ryhmät toimivat tietämättään ja kollektiivisesti traumakäyttäytymisen ohjaamina. Tämänkaltaisilla työpaikoilla henkilökunnan vaihtuminen (ulosjuoksu) on merkittävää.

 

Tulisiko vallitsevien toimintamallien analyysi ja näin todellisen arvoperustan selkeyttäminen olla jokapäiväisen introspektion kautta näkyvä johtajuusarvoja selkeyttävä tavoite? Kasvaisiko toleranssi oman ja työyhteisön toiminnan todelliseen tarkastamiseen ja muutos ihmisoikeusmyönteisemmäksi ja vähemmän päihdemyönteisemmäksi kulttuuriksi? Päihdeongelmien ja varkauksien johdosta esimerkiksi jo pelkästään terveydenhoitoalalla noin sata lääkäriä ja hoitajaa menetti viime vuonna ammatinharjoittamisoikeutensa (IL 2014). Tämä ilmiö tulee todennäköisesti lisääntymään.

 

Suomessa yksittäisten henkilöiden valmiuksia ei arvioida riittävästi johtamistehtävien hoitamiseen. Hoitotyön johtajat esimerkiksi perustelevat hallinnon koulutuksellaan vakanssejaan (Simoila 1999), jolla koulutuksella ei ole todellisuudessa mitään merkitystä etikkaan perustuvan johtamisen näkökulmasta, mikäli henkilö oman persoonansa kautta kiusaa myös tietämättään. Koulutuksella usein pääsee tehtäviin kuin tehtäviin, mutta tänäpäivänä korostuu enemmän kuin koskaan hyvä veli-verkoston merkitys siinä, minkälaisiin tehtäviin hyväksytään.

 

Suomalaisessa yhteiskunnassa uskotaan harhaanjohtavasti, että koulutus kyllä takaa osaamisen. Suomessa ei ole vielä yleistä kaikkien saatavilla olevaa menetelmää, jolla spesifisesti ristiharavoidaan psyykkisten puolustusmekanismien/persoonallisuuden kehitys/kypsyysiän arviointi ja kateuden tunteen todellinen laatu esimerkiksi eri toimialoille johtajuus tehtäviin ja sosiaali – ja terveydenhuollon koulutukseen hakeutujille.

 

Onko brutaaleja mekanismeja käyttävät ”johtajat” koko yhteiskunnan kehittymisen taannuttamisen ja kehityksen estämisen toteuttamisen näkökulmasta vaarallisia? Oman ahdistuksen lievittämisen mekanismeja ovat muun muassa edellä esiin tuodut defenssit, kuten kielteinen projektio ja projektiivinen idenfikaatio, joita täydentää manipulaatio ja valehtelu väärän todellisuudenkuvan kera.

 

Valehtelua niin pienessä kuin suuressa käytetään omien etujen ja oman sekä ryhmän valheellisen kuvan ja toimintamallien säilyttämisen takia. Kukaan yksilö, ryhmä tai yhteiskunta ei kehity ilman saamatta tietää, tuntea ja nähdä totuutta. Oli tämä totuus omasta kehityshistoriasta tai yhteiskunnan toimintamallien kehittymiseen johtaneista syistä aivan mitä tahansa.

 

Lähteet

Berg S. 2014. Hoitaja puhuu suunsa puhtaaksi vanhustyön hoitokulttuurista. A-studio 20.1.2014.

Crawford N. 1999. Conundrums and confusion in organisations: the etymology of the word ”bully”. International Journal of Manpower, Vol. 20 No. 1/2, 1999, 86-93

Haahti T. 2014. Suomessa ei kiusata vain kouluissa ja työpaikoilla, vaan koko yhteiskunnassa. Helsingin Sanomat. Työelämä 27.4.2014.

Heikkilä A. 2016. ”Annoin anteeksi äidilleni” Eeva -lehti kesäkuu 2016.

HS 2015 a. Kysely: Nuoret sairaanhoitajat miettivät ammatin vaihtoa. Helsingin Sanomat 27.1.2015.

HS 2015 b. Hyksin potilasasiamiehelle valituksia etenkin kohtelusta – raportti potilaan oikeuksista on ”jäävuoren huippu”. Helsingin Sanomat 20.11.2015.

HS b. 16.5.2014. Helsingin lastensuojelussa kytee kriisi. Helsingin Sanomat.

HS a. 1.9.2013. Salatut humalat. Helsingin Sanomat.

Hoffrèn M. 2011. Pelolla johdetut – kuvauksia johtamisen vallankäytöstä terveydenhuollon työyhteisöissä.

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110137/urn_nbn_fi_uef-20110137.pdf

IL 2014. Päihdeongelmia ja varkauksia. Iltalehti 15.1.2014

IL 2015 b. Potilas kuoli – lääkärin toimet selvityksessä. Iltalehti 27.4.2015.

Ihmisoikeudet.net 2017. Syrjinnän kielto.

http://www.ihmisoikeudet.net/opi-ihmisoikeuksista/ihmisoikeuksien-sisalto/syrjinnan-kielto/

Ihmisoikeuskeskus 2014. Ihmisoikeuskeskus 2014. Ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus Suomessa.

http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/79be348f80595325c2027b8e0cbc4336/1435092022/application/pdf/459978/IOK-Ihmisoikeuskasvatus_ja_koulutus_Suomessa_koko_raportti_0104.pdf

IS 2016. Vanhus jätettiin heitteille. Ilta-Sanomat 26.2.2016.

IS 2014. Jopa 2900 Euroa/kk: Nämä työt eivät kelpaa suomalaisille. Ilta-Sanomat 11.7.2014.

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288713138058.html?utm_campaign=tf-IS&utm_medium=tf-desktop&utm_term=5&utm_source=elisa.net&utm_content=site

Johnson SL & Rea RE. 2009. Workplace Bullying Concerns for Nurse Leaders. JONA. Vol. 39, No.2. February.

Juntunen A. 2015. Tarkoituksellinen elämäni. Nuoren toimijuus ulkopuolisuuden kokemuksissa. Teologinen aikakauskirja 4/2015.

Kaltiala-Heino RK,  Ranta K & Fjörd S. 2010. Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Katsaus. Duodecim 2010;126:2033–9.

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99043.pdf

Klein M. 1992. Kateus ja kiitollisuus. (suom.) Heljä Lankinen. Yliopistopaino. Helsinki.

Kopakkala A. 2015. Työpaikkakiusaaminen on yhteisöllinen asia. Radio Helsinki 30.3.2015.

https://www.radiohelsinki.fi/podcast/35024/?Ty%C3%B6paikkakiusaaminen+on+yhteis%C3%B6llinen+asia

Kopakkala A. 2014. Välittämistä välittäjäaineiden sijaan. Viisas elämä 1/2014

Korhonen K. 2009. Kiusaajat kuriin. Mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta. WSOY. Helsinki.

L 28.6.1994/559 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559#L3P18

L 1325/2014. Yhdenvertaisuuslaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Lindroos-Hovinheimo S. 2014. Oikeuden rajoilla. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja

Mattila K. 2000. Lääkärin säädetyt ammattivelvollisuudet – ja ehdot. Teoksessa: K. Koskenvuo (toim.) Lääkärintyö ja laki. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

McAvoy BR & Murtagh J. 2003. Workplace bullying. The silent epidemic. British Medical Journal. v.326: 776-777. 12 April.

Mattice CM. Hellweg SA. Spitzberg BH. 2008. Investigating workplace bullies: Perpetrator Tactics and motives.

MTV3 Uutiset a 13.5.2014.

MTV3 Uutiset b 23.5.2014.

Mäkinen M. 2007. Tutkitulla tiedolla tuloksin. Teoksessa: Elvytys ja elvytetyn hoito (toim. Kaisu Ikola). Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Mäntymaa M & Tamminen T. 2004. Minän suojautumis – ja sopeutumiskeinot kehityksellisestä näkökulmasta. Teoksessa: Moilanen I, Räsänen E, Tamminen T, Almqvist F, Piha J & Kumpulainen K. (toim.) Lasten – ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.

Naukkarinen H. 1998. Mielitaudit. Jyväskylä.Gummerus

Ojanen T. 2015. Perusoikeusjuridiikka. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.

Quine L. 2001. Workplace Bullying in Nurses. Journal of Health Psychology. 6;73.

Rautava-Nurmi H, Westergård A, Henttonen T, Ojala M & Vuorinen S. 2012. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Saarinen S. 2005. ”On sovelias ikeeni ja keveä kuormani”. Naispastoreiden kokemuksia pappeudestaan Oulun hiippakunnassa 1980-luvulta 2000-luvun alkuun. Acta Universitatis Lapponiensis. Saarijärvi. Gummerus.

Sa L & Fleming M. 2008. Bullying, burnout and mental health amongst Portuguese nurses. Mental Health Nursing. 29: 411-426.

Salo S. Flykt M. 2013. Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavillaolon merkitys lapsen kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Psykologia 48 05-06/2013. Suomen psykologinen seura.

Sandelin P. 2007. Kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollon työ – ja opiskeluyhteisöissä. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen – ja terveyshallinnon laitos; humanistinen tiedekunta, englannin kielen laitos.

Sarajärvi A. & Isola A. 2006. Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön toiminta ja siihen yhteydessä olevat tekijät käytännön harjoittelujaksoilla. Hoitotiede Vol 18, no 5/-06

Silfvast T. & Suominen P. 2007. Aikuisen elvytys. Teoksessa: Anestesiologia ja tehohoito. Rosenberg P, Alahuhta S, J. Kanto J & Takala J (toim.) Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.

Simoila R. 1999. Terveydenhuolto johtamisen areenana. Teoksessa: Simoila R, Kangas R & Ranta J. Hoitotyötä johtamaan. Kirjayhtymä Oy, Helsinki.

Suokas-Cunliffe A. 2006. Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa. Yleislääkäri. Numero 6/2006, vsk 21

Suomen YK-liitto. 2011. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Taloussanomat 2012.  Työelämä sai arvosanaksi alle kasin – kiusaus ryöpsähti. 24.1.2012

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/01/24/tyoelama-sai-arvosanaksi-alle-kasin-kiusaus-ryopsahti/201221629/139

Tehrani N. 2004. Bullying: a source of chronic post traumatic stress? British Journal of Guidance & Counselling, Vol. 32, No.3, August 2004.

TEHY 2014.

http://www.alavenyliikaa.fi/ruokatauko.html

Terve.fi 2010. Työpaikkakiusattuja on Suomessa eniten koko Euroopan alueella.

http://www.terve.fi/masennus/tyopaikkakiusattuja-suomessa-eniten-koko-euroopan-alueella

Vartia-Väänänen M. 2003. Workplace bullying: A study on the work environment, well-being and health. Helsingin yliopisto.

Vierola H. 1994. Tupakka ja naisen terveys. Gummerus. Jyväskylä.

White S. 2004. A psychodynamic perspective of workplace bullying: containment, boundaries and a futile searchfor recognition. British Journal of Guidance & Councelling. Vol. 32, No. 3, August 2004.

Yhdistyneet kansakunnat – järjestelmä ja toiminta yksissä kansissa 2009. Toim. Inka Leisma. Suomen YK-liitto. toim. 

Yle Uutiset d. 29.8.2013. Hoitoalan työttömyys lisääntyy. Tuhannet hoitoalan ihmiset ovat muualla töissä kuin hoitoalalla.

Yle Uutiset c. 19.10.2013. Nuoret naiset lähtevät  työelämästä.

Yle Uutiset a. 27.3.2014. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja: Nuoret hoitajat eivät jaksa alalla.

Yle Uutiset b. 24.6.2014. Sosiaali – ja terveydenhuollossa työttömyys lisääntynyt.

http://yle.fi/uutiset/sairaanhoitajaliiton_puheenjohtaja_nuoret_hoitajat_eivat_jaksa_alalla/7158497?fb_action_ids=554726974641692&fb_action_types=og.recommends&fb_source
=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582

Wallin O. 2012. Asiakassuhde ja hyvinvointityöhön sitoutuminen. Hallinnon Tutkimus 2/2012. 31. vuosikerta Julkaisija Hallinnon Tutkimuksen Seura r.y.

Zapf D. Knorz C. Kulla M. 1996. On the relationship between mobbing factors, and job content, social work environment, and health outcomes. European Journal of Work and Organizational Psychology. 5 (2) 215-237

 

MINNE HOITAJAT KATOSIVAT?

 

Tarvitseeko ihmetellä sen enempää sitä, että miksi esimerkiksi hoitoalalla työttömyys lisääntyy (Yle Uutiset d 2013) ja että nuoret koulutetut naiset lähtevät työelämästä? 60 000 osaavaa ja koulutettua naista on siirtynyt työelämän ulkopuolelle (Yle Uutiset c 2013). 

 

Työ- ja elinkeinoministeriö laatii kolme kertaa vuodessa valtakunnallisen barometrin ammateista, joissa tällä hetkellä on työvoimapulaa. Suurin osa ammateista, jotka listalla ovat on hoitoalan töitä. (IS 2014.)

 

Terveydenhuollon toimialalla tilanne on jopa niin heikko, että työvuorolistoille lisätään henkilöitä aina ikkunanpesijöistä lähtien, jotta listalla täyttyisi vaadittava minimihoitajamitoitus (MTV3 Uutiset b 2014).

 

Toimintamalli on täysin rikollista toimintaa ja hyvä esimerkki siitä, miten kuvan (tilanteiden/asioiden) manipulaation kautta asiat yritetään saada näyttäämään omia tarpeita palvelemaan, ei totuutta. Tämänkaltainen kriminaalinen toimintamalli pahentaa entisestään asioita ja vahingoittaa potilasturvallisuutta. Ihmisten, asioiden ja tilanteiden manipulaatiomekanismi on aivan yleistä terveydenhuollossa. Ilmiötä tulisi kartoittaa ja tutkia kiireellä.

 

Hyvänä esimerkkinä tästä epäammatillisesta toiminnasta ja peittelystä on edellä tuotu esimerkki kotihoitoyrityksen toiminnasta. Ilman ruokaa, juomaa ja lääkkeitä halvausoireista kärsinyt seniori löydettiin lattialta virumasta 53,5 tunnin jälkeen. Seniorin ainoaa lasta korpeaa isän hoitoon osallistuneiden terveydenhuollon ammattilaisten asenne asiaan. Terveysasemalla häneltä kysyttiin, että josko hän voisi olla asiasta hiljaa ja asiaa kaunisteltiin (IS 2016.) Eli toisin sanoen vääristeltiin ja manipuloitiin.

 

Uutisten kotimaa palstalla esiin tuodaan näitä asioita hyvin valaisten, että mikäli esimerkiksi hoitaja tuo asioiden epäkohtia esiin palkinnoksi tästä hän saa potkut. Peräänkuulutetaan, että hoitajilla on oltava siviilirohkeutta ottaa epäkohtia esiin (Uutiset/Kotimaa 2014).

 

Mutta se mitä tästä seuraa on aivan päinvastaista kuin mitä sen pitäisi olla. Miksi?

Toimialan hierarkkinen rakenne, esimiestasolta ”alaisiin” päin tapahtuva tiedostamaton kilpailuasetelma, tiedostamaton kateus ja tarve vahingoittaa ja peitellä johtuen merkittävässä määrin yksilö – ja ryhmäpsykologisista syistä menevät perus- ja ihmisoikeuksien ja eettisten periaatteiden toteuttamisen sekä työ- ja potilasturvallisuuden edelle.

 

Minkä lakien tulisi suojata muun muassa epäasialliselta kohtelulta? 

Työturvallisuuslaki

28 §

Häirintä

”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi”. (L 23.8.2002/738)

 

Perustuslaki

6 §

Yhdenvertaisuus

”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.”

”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella” (L 11.6.1999/731).

7 §

Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti”. (L 11.6.1999/731)

 

Euroopan unionin perusoikeuskirja

4 artikla

Euroopan unionin perusoikeuskirja tuo esiin 4:ssä artiklassa, että ketään ei saa kiduttaa, kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla (Euroopan unionin perusoikeuskirja  2000/C 364/01).

 

Rikoslaki ja syrjintä

11 § (13.11.2009/885)

Syrjintä

”Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä

1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,

2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka

3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan

rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen,perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi”. (L 19.12.1889/39 )

 

Kuten Haahti hyvin osuvasti kolumnissaan tuo esiin, että Suomessa kiusaamista esiintyy koko yhteiskunnassa ei vain kouluissa ja työpaikoilla (Haahti 2014).

 

Mitä enemmän vauvan ja lapsen sietokykyä ahdistuksen kokemukselle jätetään huomioimatta, lapsen varhaisia ennen kaikkea emotionaalisia tarpeita ignoroidaan ja näitä ei todellisuudessa tunnisteta vauvan tarpeiden näkökulmasta oikein sen suurempi kiusaamisyhteiskunta syntyy. Tunnistamalla oma kiusaamisen mekanisminsa ja miten se ilmenee on jo astunut paremman itsetuntemuksen polulle, itsetarkkailu on erittäin tärkeää.

 

Itsensä voi suojata myös sillä, että ei näytä ihmisille mitä mieltä heistä todellisuudessa on. Tällä tekniikalla voi päästä ihmissuhteissa ja omissa tavoitteissaan pitkälle.

 

Lähes kaikki ihmiset ovat tavalla tai toisella toistensa ongelmien ja traumojen sijaiskärsijöitäTämänkaltaisia vuorovaikutusmalleja ei usein tunnisteta, nimetä oikein tai näitä pidetään terveinä tapoina toimia. Ammattilaiselle vastatunne, jonka hän saa, kertoo ihmisen todellisesta tilasta.

 

Mikä suojaa ihmistä?

Mikä sitten suojaa yksilöä yhteiskunnassa vallitsevilta psyykkisen väkivallan toimintamalleilta ja toisten henkilökohtaisilta traumoilta? Tuntemalla itsensä ja henkilökohtaiset toimintamallinsa, tunnistamalla henkilöhistoriansa sekä löytämällä todellisen minä – ja ammatti-identiteettinsä. Tuntemalla epäasiallisen käyttäytymisen (kiusaamisen) eri muodot ja näiden syntymekanismin.

 

Tuntemalla ja tiedostamalla etenkin tiedostamattoman splittipelin henki. Karttamalla kaukaa oraaliset, splittaavat työyhteisöt, siellä voi lähteä henki. Vahva itsetuntemus ja tuntemalla omat oikeutensa (ja käyttämällä näitä) ja toisten sekä tiedottamalla näistä muille sekä yksityisyrittäjyys. Maksuton yritysneuvonta löytyy oheisen linkin kautta www.uusyrityskeskus.fi. Hyödyllinen linkki on myös www.liiketoimintasuunnitelma.com.

 

Lisää lakeja…

9 § (13.12.2013/879)

Rikoslaki kunnianloukkaus

”Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.” (L 19.12.1889/39)

25 luku (21.4.1995./578) 

 

Vapauteen kohdistuvista rikoksista

1 § (21.4.1995/578)

Vapaudenriisto

”Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi”. (L 19.12.1889/39)

 

Sosiaalinen ja työhön sisältyvistä luonnollisista tehtävistä eristäminen (kollektiivinen kaltoin kohtelu) ja eristäminen mielipiteiden takia. Ilmiöön sisältyy eristettyjen henkilöiden ryhmä-lavastaminen eri tavalla, jolla heidän oikeusturvansa saadaan heikennettyä tai poistettua jopa kokonaan. Onko tämä vanha KGB:n toimintamalli yleistymässä oleva käytäntö eri toimialoilla Suomessa?

 

Tieteellisten tutkimusten mukaan työntekijöiden erilainen eristäminen on lisääntymässä oleva käytäntö. Suomen kuvalehti tuo esiin miten syrjintää tapahtuu monella tavalla. Työtehtäviä karsitaan pois, työntekijöitä mustamaalataan ja heitä pakkosiirretään toisiin tehtäviin. ”Näillä keinolla ihmisiä eristetään ja heidät vaiennetaan vähitellen olemattomiin. Supossa on nyt jo eläkkeellä olevia ylietsiviä, joille ei annettu kolmeen viimeiseen vuoteen kunnollisia työtehtäviä”, Mikkola kertoo. (Suomen kuvalehti 2010.)

 

7 a § (13.12.2013/879)

Vainoaminen

Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi (L 19.12.1889/39).

 

Euroopan ihmisoikeussopimus syrjinnän kielto

14 § Syrjinnän kielto

”Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää” (Euroopan ihmisoikeusopimus 63/1999)

 

Epäsuora kiusaaminen

Epäsuorassa kiusaamisessa kiusaaja ja kiusattu eivät kohtaa kasvotusten. He eivät ole samassa tilanteessa kiusaamisen tapahtuessa. Tämänkaltainen toimintamalli on luonteeltaan usein sosiaalista manipulointia, eli kiusaaja pyrkii vaikuttamaan toisiin ihmisiin siten, että nämä alkaisivat suhtautua häneen kielteisesti ja alkaisivat vältellä häntä. Manipulaatio voidaan toteuttaa myös levittämällä perättömiä juttuja kiusatusta ja rikkomalla sillä tavalla hänen välejään, (työnsaanti ja ura mahdollisuuksiaan) toisiin ihmisiin. Epäsuoran kiusaamisen uhri huomaa vähitellen olevansa yksin, ilman muiden seuraa.

 

Pahimmillaan koko ryhmä tai yhteisö jossa hän vaikuttaa kääntää hänelle selkänsä. Epäsuoraan kiusaamiseen kuuluu ennen kaikkea syrjiminen ja uhrin eristäminen muusta ryhmästä. (Decibel.fi 2014.) Onko tämänkaltainen epäsuora kiusaaminen myös lasten keskuudessa lisääntymässä suomalaisessa yhteiskunnassa?

 

Mistä nämä ilmiöt kertovat ja miten uusi päivitetty DSM-5 tukee toimintaa? 

Onko oikein, että psykiatrinen virallinen tautiluokitus DSM-5 määrittää Adamsin esiin tuomana psyykkisesti normaalin ihmisen in a coma- tilan kautta? Tunteeton ns. Zombie-tilan omaava on normaali psyykkisesti terve ihminen uusimman psykiatrisen näkökulman mukaan. (Adams 2012.) Mihin tämänkaltainen psykopatologinen ihmiskäsitys perustuu?

 

Mikäli tämä on virallisen psykiatrian nykytotuus ja käsitys ihmisestä, niin eikö tämä tulisi laajasti tiedottaa kansalle ja eri toimitahoille ja josta voitaisiin käydä julkista keskustelua? 

 

Tulisiko eri alojen ammattiliittojen kirjoittaa työntekijöille käytösopas, jonka tavoite on auttaa työntekijöitä joutumasta eri toimialojen viranomaisten ja lähiesimiesten infernaalisten toimintamallien kohteeksi, joita malleja on kuvattu näillä sivuilla?

 

Pelottelemisenko kautta on tarkoitus saada kantaaottavat henkilöt hiljaiseksi? Tukeeko tämänkaltaista hiljentämistä myös DSM-5 psykiatrinen tautiluokitus ODD, oppositional defiant disorder? 

 

Jonka turvin myös vallanpitäjät turvautuvat (ulkomailla todettuja tapauksia tullut esiin) toimittamaan mielipiteitään, polyfoniaa ja kriittistä ääntä esiin tuovia suljetulle osastolle.

 

Ulkomaalainen lähde tuo esiin (Adams 2012), että DSM on nyt laajempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se sisältää psykiatriset häiriötilat, kuten väärien auktoriteettien seuraaminen (oppositio ym.) (Adams 2012).

 

Miten lääkäri Antti Heikkilä tuo esiin ODD-viitekehyksen (Oppositional defiant disorder)?

 

Alla olevalta blogilta tulee tämä esiin.

http://www.anttiheikkila.com/blogi/tytto-joka-muuttui/

 

Miten käy perus- ja ihmisoikeuksille?

Mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on Suomessa suuria alueellisia eroja, joita olisi kavennettava, tuo esiin yhteistyöjärjestö OECD (Yle Uutiset 2014).

 

Miten voidaan edes kuvitella, että terveydenhuollon palvelurakennetta kuormitetaan vielä sillä, että kansasta oppositiota myötäelävät tai rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat toimitetaan saamaan psykiatrista hoitoa muiden joukossa?

 

Kafkamaisuutta sivustolla teemasta lisää.

 

Kuinka monet lääkärit ja psykiatrit lähtevät uuden DSM:n moderniin ihmiskuvaan henkisesti mukaan ja vaikuttuvat tämän sisällöstä? Muokkautuvatko perus- ja ihmisoikeudet uudelleen aivan kuin varkain uuden tautiluokituksenkin johtamana?

 

Onko tavoitteena saadaan kantaaottavat sekä tähän saakka terveinä pitämiämme normaaleja tunnevasteita ja tunteita kuten rakkauden, ilon, pettymyksen ja surun tunteita tuntevat yksilöt sekä taistelutahtoa epäoikeudenmukaiseen toimintaan tuntevat nopeasti hiljaiseksi, pois työelämästä, työkyvyttömiksi, pitkäaikaistyöttömiksi ja eriarvoisuutta, syrjäytymistä sekä perus – ja ihmisoikeuksien mitätöimistä lisätään virallisen toiminnan kautta, asettamalla yhä laajenevassa määrin ihmisille psykiatrinen diagnoosi ja mahdollisesti lääkitys?

 

Kenen etua tämänkaltainen toimintamalli palvelee? Kansallisella ja kansainvälisellä sektorilla niidenkö, jotka ovat todellisuudessa vallassa (monikansalliset suuryhtiöt, oikeistopuolueet) ja tahtovat tämän vallan säilyvän itsellään myös tulevaisuudessakin?

 

Tämänkaltaisellako toimintamallilla, joka on vastoin kaikkia perus – ja ihmisoikeuksia oikeisto varmistaa paikkansa maailmassa?

 

Maalla, jolla on näin pienet työvoimaresurssit ja jotka hupenevat väestön ikääntymisenkin myötä, ei olisi varaa menettää yhtäkään kantaaottavaa ja kriittisesti asioihin suhtautuvaa työntekijää. Tämä on yhteiskunnallinen tragedia.

 

Alla oleva linkki on mielenkiintoinen.

http://www.naturalnews.com/038322_DSM-5_psychiatry_false_diagnosis.html

 

Ihmisoikeuksien kaventuminen

Psykiatreja huolestuttaa sananvapauden rajottaminen terveydenhuollossa. Psykologi, kuntoutusjohtaja Kopakkalan irtisanomista perusteltiin sillä, että hänen työpaikkansa kävi ohjelmasta ilmi ja sillä, että Mehiläisen työntekijöitä on ohjeistettu olla kritisoimatta kotimaista masennuksen hoitosuositusta. Käypä hoito -suositusten on tarkoitus olla riippumattomia ja perustua tieteelliseen tutkimusnäyttöön, tutkimustieto taas lisääntyy päivittäin ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida jatkuvasti uusimman tieteen näkökulmasta. Käsittämättömältä tuntuu se, että keneltäkään voidaan kieltää julkinen keskustelu aiheesta, puhumattakaan työpaikan menettämisestä. (HS 2014 A.)

 

Haastateltavan kontrollissa ei ole se mainitseeko toimittaja haastateltavan työpaikan ohjelmatiedoissa, epäselvää on myös että miksi tämänkaltainen tieto tulisi salata. Nämä kolme psykiatria Ben Furman, Jussi valtonen ja Jeremy Wallace ovat erittäin huolissaan siitä, mitä suomalaisessa keskustelukulttuurissa ja sananvapaudessa on tapahtumassa. (HS 2014 a.)

 

Psykiatrien huoli sananvapauden rajoittamisesta ei liene ollenkaan aiheeton. Työntekijä voidaan fyysisesti poistaa työpaikaltaan mitä käsittämättömimmin perusteluin ja siirtää toisiin tehtäviin ottaessaan julkisesti omalla nimellään kantaa alan toimintamalleihin ja joissa kannanotoissa ei edes tule työpaikkaa esille. Ovatko tämänkaltaiset toimintamallit sekä kaikki sanan – ja työntekemisen vapauden estämiseen tähtäävät mallit (vapaudenriisto) lisääntymässä Suomessa (DSM-5)?

 

Eikö juuri julkisuus tämänkaltaisista työpaikoista – johon psykiatritkin viittaavat – joissa perus- ja ihmisoikeuksia rajoittavia toimintamalleja ja tehokasta reviirisuojelua tehokkaasti ylläpidetään tekisi näille paikoille ainoastaan hyvää?

 

Salaamisen toimintamallin huonona puolena on se, että tämä edistää vaikenemisen kulttuuria ja kulttuurin ylläpitämisen edellyttämiä työntekijöiden pelottelemisen toimintamalleja ja jonka salaamisen taakse voidaan turvallisesti kasvot kätkeä. Puhutaan asioiden läpinäkyvyyden merkityksellisyydestä mutta toiminta on käytännössä päinvastaista.

 

Etelä-Suomen aluehallintovirastosta ylitarkastaja Tarnaala toi esiin, että kunta-alan sosiaali – ja terveydenhuollosta tulee eniten yhteydenottoja työpaikkakiusaamisesta (Tarnaala 2014).

 

Usein kuitenkin työntekijän on suojattava itsensä, turvaamalla integriteettinsä, toimeentulonsa ja uransa jatkuminen ja näin ollen vaieta näkemistään asioista. Pelko, joka sulkee suut ei ole siis täysin aiheeton. Uutisista esiin nostettua, hoitajat jotka tuovat esiin työyhteisön virheitä ja puutteita saatetaan irtisanoa. Superiin on jälleen tullut uusi tapaus, jossa hoitaja yhtä äkkiä irtisanottiin. Liitto harkitsee jatkotoimenpiteitä (Uutiset/Kotimaa 2014.)

 

Suomi laatii tähän hätään omaa rekrytointiohjelmaansa hoitajapulan johdosta (HS 2013b.) 

 

Tulisiko näiden ilmiöiden taustalla oleviin tekijöihin, kuten esimerkiksi perusturvattomuudentunteen ennaltaehkäisyyn tarttua vielä rohkeammin kiinni ja vaikuttaa tähän poliittisin toimenpitein ja toimialan johtoportaan sekä kaikkien työntekijöiden ottaa perus- ja ihmisoikeudet käteen ja opiskella näitä työpalavereissa, koulutuspäivillä, työhyvinvointipäivillä ym.

 

Kostotoimenpiteistä, joita kohdennetaan ihmiseen, joka käyttää sananvapauttaan tulee vielä paljon tietoa. 

 

Johanna Korhosen kirjoittamassa kolumnissa ”Ilmaisunvapautta rajoittavat eniten työhön liittyvät pelot” tuodaan esiin, että ”suomalaisilla on lukuisia tapoja rajoittaa toistensa ilmaisunvapautta.” ”Eniten ilmaisunvapautta rajoittavat työhön liittyvät pelot. Eivätkä syyttä: lähihoitaja kirjoitti sanomalehden mielipidesivulle huonoista työoloista, ja pomo ilmoitti, että naisen määräaikaisuutta ei jatketa. (Korhonen 2013.)

 

Opettaja kritisoi mielipidekirjoituksessa opetustointa ja sai kaupungilta kirjallisen varoituksen. Tutkimuslaitos varoitti tutkijaa, joka kertoi kansanedustajille omia, laitoksen kannasta poikkeavia näkemyksiään ydinvoimasta. Toiseksi eniten keskustelua rajoittaa hankalaksi ihmiseksi leimautumisen pelko. Suomessa änkyrän maineeseen pääsee jo varsin vaatimattomalla omalla ajatustoiminnalla” (Korhonen 2013).

 

Johdatus ihmisoikeusajatteluun verkkokurssi ihmisoikeudet.netissä.

https://www.amnesty.fi/tyomme/ihmisoikeuskasvatus/
http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=valmis-opintokokonaisuus

 

Mikä avuksi kiusatuille myös psyyken ja sooman hoitamiseen? 

Kokemusten mukaan täydentävät hoidot (syvärentoutuminen, ahdistuksen lievittyminen), lukuisten lääkäreidenkin suosittelemat plasebohoidot, fysioterapiaan sekä erityisesti traumaterapiaan perustuvat hoitomenetelmät ovat kokeilemisen arvoisia psyykkisen väkivallan kohdanneille.

 

Sosiaalisen erittäin toimivan verkoston merkitys korostuu, sillä psyykkisen väkivallan kohteeksi joutuneilla on luontainen tarve kertoa kokemuksistaan, tunteistaan ja havainnoistaan. Lehtinen tuo esiin oheisessa artikkelissa miten puuttua epäasialliseen kohteluun terveydenhuollossa, mikäli havaitsee, että työtoveria kohdellaan epäeettisesti (Lehtinen 2012).

 

Tulee olla myös vahva näyttö (todisteet) siitä, että on ollut todellisen syrjinnän ja väkivallan kohteena, sillä useat kantelut eivät johda mihinkään taikka ei ole näyttöä siitä, että esimerkiksi PL 6 § täyttyy. Väkivallan (epäasiallisten toimintamallien) ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä.

 

Lähteet

Adams M. 2012. Psychiatry goes insane: Every human emotion now classified as a mental disorder in new psychiatric manual DSM-5.

http://www.naturalnews.com/038322_DSM-5_psychiatry_false_diagnosis.html

Decibel.fi 2014.

http://www.decibel.fi/tietoa/ihmissuhteet/koulukiusaaminen/kiusaamisen-eri-muodot

Euroopan ihmisoikeusopimus 63/1999.

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063#idm89296

Euroopan unionin perusoikeuskirja  2000/C 364/01

http://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf

HS 2013 b. Hoitajapula ei ratkea omin voimin. Suomi laatii jo rekrytointiohjelmaa. Helsingin Sanomat 9.9.2013.

HS 2014 a. Sananvapauden rajoittaminen huolestuttaa. Helsingin Sanomat 7.6.2014.

Ihmisoikeuskeskus 2014. Ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus Suomessa.

http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/79be348f80595325c2027b8e0cbc4336/1435092022/application/pdf/459978/IOK-Ihmisoikeuskasvatus_ja_koulutus_Suomessa_koko_raportti_0104.pdf

IS 2016. Vanhus jätettiin heitteille. Ilta-Sanomat 26.2.2016

Korhonen J. 2013. Ilmaisunvapautta rajoittavat eniten työhön liittyvät pelot. Helsingin Sanomat 4.12.2013.

L 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

L 11.6.1999/731 Perustuslaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

L 19.12.1889/39 Rikoslaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Lehtinen M. 2012. Peli poikki heti alkuunsa! Elämän tähdet. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölehti. 2/12.

file:///C:/Users/arja/Downloads/Elaman_Tahdet_2_2012_netti.pdf

Suomen kuvalehti 2010. Supossa jälleen uusi kiusaamistapaus: ”Talossa vallitsee pelon ilmapiiri”.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/supossa-jalleen-uusi-kiusaamistapaus-talossa-vallitsee-pelon-ilmapiiri/

Tarnaala E. Päivän kasvo. 26.6.2014. Yle TV 1.

Uutiset/Kotimaa 2014.

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/laki-velvoittaa-hoitajia-kertomaan-epakohdista-palkinnoksi-potkut/3394750. 23.5.2014.

Yle uutiset 2014. OECD: Suomessa suuria alueellisia eroja mielenterveyspalveluiden saatavuudessa.

http://yle.fi/uutiset/oecd_suomessa_suuria_alueellisia_eroja_mielenterveyspalveluiden_saatavuudessa/7344616

IHMISKÄSITYS

Minkälainen ihmiskäsitys on tämänkaltaisten poliittisten ja näillä sivuilla esiin tuotujen toimintamallien takana? Ihmisen toimintaan vaikuttaa yksilön maailmankuva ja ihmiskäsitys. Ihmiskäsitys muodostuu kasvatuksen ja kulttuurin vaikutuksesta ja sitä sovelletaan käytäntöön tiedostamattomasti (Vilkko-Riihelä 1999).

 

Erityisesti kulttuurin ja sen normien merkitys ihmiskäsityksen muovautumisessa on huomattava. Ihmisen kuvauksiin liitetään kunkin aikakauden ihanteina pidettyjä piirteitä, jotka näkyvät esimerkiksi ihmisten välisissä suhteissa ilmenevinä käyttäytymisen kuvauksina, joista kuvauksista määritetään yleinen yhteiskunnallisesti hyväksyttävä käsite siitä, mikä on ns. normaali ihminen. (Talvitie 2003.)

 

Ihmiskäsitys on kaiken yhteiskunnallisten toimintojen ja rakenteiden takana vaikuttavana tekijänä. Ihmiskäsitys voi olla niin pessimistinen, positiivinen kuin kielteinenkin, se voi olla mitä tahansa. Ihmiskäsitys on asenteiden takana esimerkiksi siinä miten lapsiin, senioreihin, turvapaikanhakijoihin, vammautuneisiin, autistilapsiin – ja nuoriin, vähempiosaisiin jne. suhtaudutaan. (Vilkko-Riihelä 1999.)

 

Tiedostamattomat tekijät määrittävät ihmiskäsitystä 90 prosenttisesti ja se miten ihmisiin suhtaudumme juontuu vahvasti tiedostamattoman mielihyvän periaatteesta. Itsessämme epämiellyttäviä tai ristiriitaisia tunteita nostattavat henkilöt eivät yleensä palvele tiedostamatonta mielihyväperiaatteen periaatteita.

 

Ihmiset, jotka esiin nostavat tai konfrontoivat toisille tai organisaatioille asioita heistä itsestään tai yhtiöstä ja sen haitallisista toimintamalleista, jotka kuuluvat olla huomaamattomia ja piilossa, eivät ole haluttuja ja mielihyväperiaatteen mukaan näistä tulee päästä eroon.

 

Mielihyväperiaatteen ymmärtämällä saa kiinni käsitykseen siitä, miksi Suomessa ei todellisuudessa useinkaan arvosteta senioriväestöä, vammautuneita, taloudellisesti köyhiä, henkilöitä, joilla on ongelmia päihteiden kanssa, suonensisäisten huumeiden käyttäjiä jne. heissä ei ole piirteitä jotka tuottaisivat sen kaltaista mielihyvää kollektiivisella tasolla, että heidän asioitaan ajettaisiin niin valtakunnan poliittisella kuin muillakin käytännön hoivan tasolla.

 

Todellisuudessa edes heidän parissa työskentelevät ammattilaisetkaan eivät usein anna ja osoita ihmisarvoa heille ja arvosta heitä. Tämä tulee esiin toiminnan etiikan ja toimintamallien tarkastelun ja analyysin kautta.

 

Salmenkangas tuo esiin, että syrjinnän takana voi olla myös täysin harkittu ja tietoinen toiminta eli uusnatsismi (Salmenkangas 2005).

 

Kertooko hallituksen esitys tämänkaltaisesta ilmiöstä (uusnatsismista), jossa esityksessä heikennetään vammaisten ihmisten ja seksuaalivähemmistöjen suojaa koulutuksessa? (Ihmisoikeusliitto 2014 a).

 

Yksilöitä ja kokonaisia ihmisryhmiä voidaan asettaa ja asetetaan täysin eriarvoiseen asemaan jonkin heissä olevan piirteen takia ilman hyväksyttävää perustetta. Mikäli joku todella väittää että hänellä ei ole stereotypioita tai ennakkoluuloja todellisuudessa henkilö itse ei ole näistä vain tietoinen. (Salmenkangas 2005.)

 

Ihminen voi itse vaikuttaa siihen, miten todellisuudessa pärjää tämänkaltaisesta psyykkisestä rakenteesta muodostuvassa yhteiskunnassa ja miten voi vaikuttaa omaan rooliin ja sijaintiin toisen ihmiskäsityksen sisällä. Onko käsillämme olevan ajan tiedostamaton kollektiivinen ihmiskäsitys eli miten suhtaudumme toisiin ihmisiin vahvasti narsismista (ihmisoikeuksien kaventuminen, piilopahoinvoinnin ja kiusaamisen syvyyden lisääntyminen yhteiskunnassa ja eri organisaatioissa) juontuvaa?

 

Joka edesauttaa kapitalismin nousua ympärillämme ja jonka taustavoimavaikuttajana mitä ilmeisemmin on heikko kollektiivinen perusturvallisuudentunne. Osuuko tämän päivän kollektiivisen ihmiskäsityksen sisällöllinen määrittäminen parhaiten oikeaan, mikäli tämä määritellään jollaintasolla psykopatologian kautta?

 

Järjestäytynyt rikollinen toiminta

Professori Peter C. Gøtzschen kuvaakin lääketeollisuuden liiketoimintamallia hyvin osuvasti järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja sen tärkein tavoite on suuret voitot, ei potilaan terveys. Psykiatriasta omana erityisalanaan on kasvanut oikein lääketehtaiden oma kultakaivos. Keinot sille, että miten nämä voitot kerätään kuvataan esimerkiksi oheisen lähteen esiin tuomassa videossa. (Sitruuna kustannus 2014.) Suomen psykologiliitto ry. järjesti 1.9.2014 seminaarin, jossa pääpuhujaksi on kutsuttu Nordic Cochrane Centerin johtaja, erikoislääkäri, kliinisen tutkimuksen professori Peter C. Gøtzsche.

http://www.psyli.fi/files/1437/Mental_health_and_medicalization_program.df

 

Miksi kansalaisvaikuttamisenprofiili on niin matala esimerkiksi opettajaksi opiskelevien keskuudessa (Syrjäläinen & Eronen & Värri 2006)? Mikäli henkilö tahtoo vaikuttaa ja ottaa kantaa suomalaisessa yhteiskunnassa, niin hänet voidaan syrjäyttää useilla eri tavoilla, epäeettisillä sekä rikollisilla toimintamalleilla yhteiskunnan eri sektoreilla.

 

Ihmiset yleensä vaistoavat ja tietävät tämän ja ryhmän näkökantoja ja yleistä mielipidettä edustamalla (oli tämä mitä tahansa) on turvallisemmalla maaperällä. Pahimmillaan tämänkaltainen kielteisten tapahtumien ketju, rikoslaissa esiin tuotu vainoaminen, johon ihmisellä ei ole usein mahdollisuutta itse vaikuttaa voi pahimmillaan seurata ihmistä vuosia ja vuosikymmeniä.

 

Esimerkkitapaus

Henkilöllä olisi ollut saamiensa pisteiden puolesta hyvät mahdollisuudet saada tutkinto-opiskelijan paikka, jonka oli varmistanut yliopiston ulkopuolinen korkeakouluopettajakin ja kehoittanut hakijaa jatkotoimenpiteisiin asian suhteen.

Sillä pääsykoevastauspaperista tuli esiin poispyyhityt korkeammat pisteet ja nämä oli korvattu matalimmilla pisteillä. Kaikenkaikkiaan todelliset pisteet olivat noin 12- 13 mutta annettu oli noin 7.

Syrjäyttikö yliopisto opiskelupaikan johtuen hakijan julkisesta ja aktiivisesta kansalaisvaikuttamisen profiilistaan, joka oli kaiken lisäksi oppositiomyönteinen? Poliisi ei tehnyt asiasta esitutkintaa. Olisiko tutkinta paljastanut rikollisen toiminnan asiassa, petoksen?

 

Tähän ei voi olla lisäämättä, että useampi henkilö on tuonut esiin, jotka työskentelevät eri ministeriöissä tai korkeakouluissa (terveydenhoito-oppilaitoksen opettaja), että ei voi tai saa ottaa kantaa. Tämä toiminta- ja ohjausmallin lainmukaisuus tulisi tutkia ja näiden yksittäisten henkilöiden (toiminnan takana) nimet tulee tehdä julkiseksi. Miten laajaa toiminta Suomessa on? Eikö kaikilla kansalaisilla ole yhdenvertaiset mahdollisuudet elämänpituiselle opiskelulle Suomessa?

 

Toisen ulkopuolisen asiantuntijan arvio oli, että kannanotot ovat mahdollisesti yliopisto toiminnan taustalla vaikuttaneet. Tämänkaltaiset toimintamallit tulee tuoda kaikki päivänvaloon ja alettava ilmiötä tutkimaan. Tieto on elintärkeää saavuttaa ja näiden toimintamallien analysoiminen perus- ja ihmisoikeuksien sekä rikoslain ym. näkökulmasta. 

 

Tutkimuksen mukaan yliopistojen tilanne ihmisoikeuskasvatuksen – ja koulutuksen osalta on Suomessa heikko. Ihmisoikeuksista tiedetään yliopistoissa heikosti. Suomen valtion taholtakaan ei ole löytynyt poliittista tahtotilaa parannuksen aikaansaamieksi. (Toivanen 2014.)

 

Tähän toimintaan on tultava valtava poliittinen muutos.

 

Alla olevat esimerkit kertovat aukottomasti sen miten kantaaottava asenne voi olla erittäin haitallinen ihmiselle itselleen. Terveydenhuollon opinnäytetyöntekijää estettiin julkaisemasta opinnäytetyötään internetissä. Ohjaaja ilmoitti syyksi sen, että opiskelija oli ottanut työssään kantaa sosiaali – ja terveysministeriön toimintaan.

 

Tämän johdosta myös arvosana työstä laski numerolla, jonka ohjaaja sanoi opinnäytetyötänsä tehneelle suoraan, että olisi antanut viitosen mutta koska opiskelija otti kantaa, niin hän sain työstään nelosen. Kantaa ottavan ihmisen syrjintä voi olla Suomessa hyvin yleistä ja menee virallisen toiminnan kautta.

 

Olin erään terveystieteiden korkeakouluopettajan luennolla. Opettaja olisi julkaissut kirjan alan toiminnasta mutta koska kollegat olivat sanoneet hänelle, että sen jälkeen työpaikkaa ei yliopistolla enää olehän päätti, että odottaa kunnes on eläkkeellä ja julkaisee kirjan sitten. Kysymyshän on aivan kuin järjestäytyneestä rikollisesta toiminnasta. Hoitoalalla käytössä olevista ihmisoikeuksien vastaisista toimintamalleista, tulee vielä paljon niin tutkimus kuin kokemusperäistäkin tietoa julkisuuteen. Tämänkaltainen syrjivä toiminta on lainvastaista.

 

Monet syrjinnän uhrit pitävät erityisesti viranomaisten toimintaa oikeudensaamisen esteenä (Ihmisoikeusliitto 2014 b).

Riiteleminenkin on pienelle ihmiselle kovin raskasta.

Oheinen selvitys syrjinnän uhrien oikeusturvakeinojen saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta kannattaa lukea.

http://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Riiteleminen_on_pienelle_ihmiselle_raskasta_SM_2013.pdf

 

Eläkkeellä oleva päätoimittaja ja kirjailija Tapio Äyräväinen hyvin osuvasti tuo esiin, että Suomessa sanavapautta ei ole ollut enää vuosiin, lisäten että Suomi on totalitarismin äärellä kovaa kyytiä matkalla infernoon (Äyräväinen 2014).

 

Onko toimintamallin tavoitteena pienen oikeistopiirin jäljelle jättäminen sekä näiden kavereiden ja joidenkin hännystelijöiden, kun muu porukka on tyhjennetty näyttämöltä pois?

 

Pelin henki

Miten kansanvallan ja äänen (mielipiteen) ignorointi ja halveksunta tulee esiin Euroopan unionin päätöksenteossa?

Europarlamentaarikko Sampo Terho tuo esiin oheisessa kirjoituksessaan miten Euroopan parlamentin yhdenkään valiokunnan puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla ei saa olla vääriä ajatuksia EU:sta tai eurosta tai liian kriittisiä ajatuksia. (Terho 2014).

 

Onko ajan henki se, että kriittistä henkeä edustavat ryhmät, kansanvallan tahtoa ja perus- ja ihmisoikeuksia ajavat tahot ja henkilöt voidaan mielipiteiden, asenteiden tai niin sanottujen ”väärien ajatusten” johdosta syrjäyttää toiminnasta, tavoitteena halvaannuttaa näiden ryhmien ja yksilöiden toiminta?

 

Talouden ja resurssien säätelyn kautta poliittisesti, joka on yksi tehokkain väylä viedä toimintaedellytykset, niin ihmisoikeustahoilta, – jotka ovat saaneet taloudellista avustusta ministeriöiltä, – kuin poliisilta, armeijalta kuin muiltakin, joiden perustehtävän mallikas hoitaminen on vastoin federalismin ja maailmanyhdentymisen hankkeita. Tämäkö on pelin henki, jonka päivitetty DSM-5 näyttää myös allekirjoittavan?

 

Tämänkaltainen reviirisuojelu ja ihmisoikeuksien ignorointi on psykopatologista. Toimintaan on tultava täydellinen muutos. Kaikki ihmisoikeusloukkaukset, epäeettiset ja epäammatilliset toimintatavat tulee julkisesti paljastaa ja tuoda esiin.

 

Lähteet

Ihmisoikeusliitto 2014 a. Työelämä ja tasa-arvovaliokunta 29.4.2014.

http://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/05/IOL_Lausunto_TyVlle_hallituksen_esityksesta_yhdenvertaisuuslaiksi_2014.pdf

Ihmisoikeusliitto 2014 b. Tutkimus.

http://ihmisoikeusliitto.fi/toiminta/tutkimus/

Salmenkangas M. 2005. Muutu. Puutu. Oppilaitoksen yhdenvertaisuusopas. Edita Prima Oy, Helsinki

Sitruuna kustannus 2014.

http://www.sitruunakustannus.fi/tappavat-laumlaumlkkeet-ja-jaumlrjestaumlytynyt-rikollisuus.html

Syrjäläinen E. Eronen A. & Värri V.-M. 2006. Opettajaksi opiskelevien kertomaa. Opettajaksi opiskelevien yhteiskunnallinen asennoituminen ja käsityksiä omista vaikuttamismahdollisuuksistaan yliopistossa. Helsinki: Helsingin yliopisto, Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tutkimuksia 6.

Terho S. 2014. Kansanvallan halveksuntaa europarlamentissa.

http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171794-kansanvallan-halveksuntaa-europarlamentissa

Toivanen R. 2014. Yliopistot. Ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus Suomessa. Ihmisoikeuskeskus.

Vilkko-Riihelä A.1999. Psyyke Psykologian käsikirja. WSOY. Porvoo.

Talvitie 2003. Vammaisen toiseus fysioterapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Teoksessa: Polkuja fysioterpian tulevaisuuteen. Suomen Fysioterapeuttiliiton 60-vuotisjuhlajulkaisu. (toim.) Tarja Mansikkamäki

Äyräväinen T. 2014.

http://www.tapioarjo.com/

 

Oikeudellinen neuvonantaja

Tieteellisten tutkimusten näkökulmasta tarkasteltuna eri toimialojen epäeettisten toiminta –  ja johtajuusmallien sekä epäasiallisen eli kiusaamiskäyttäytymisen esiintymisen yleisyyden johdosta tulisi puolueettomaan oikeudelliseen neuvonantamiseen keskittynyt keskus (Impartial Legal Advisory Center) perustaa kiireellä Suomeen. Voisiko tämä perustua vapaaehtoistyöhön? Tulisiko tämän vähimmäisvaatimuksena olla poliittisesta ohjauksesta täysin riippumaton taho?

 

Suomessa eri toimialojen ammattiliitot, työsuojeluvaltuutetut, muut virkaa tekevät ja Hoffrènin (2011) esiin nostamana lääkärikunnan edustajat eivät ole useinkaan osoittautuneet olevansa puolueettomia asioiden arvioinnissa.

 

Työsuojeluvaltuutetut

Kunta-alalla työsuojeluvaltuutetut jopa suojelevat työnantajaansa ja uhkavat suullisesti työntekijää, (joka on rohkaistunut ottamaan yhteyttä kiusaamisasiassa), että ei tule saamaan koskaan kaupungilta tai alalta töitä, mikäli tuo esiin alan asioita, lehdistöön, blogissaan ym. Tämänkaltaiset pelolla johdetut käytännöt ovat virallisia toimintatapoja erityisesti terveydenhuollossa ja alan koulutuksessa, joista tulee vielä runsaasti tietoa myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden kautta.

 

Lakeja käytetään röyhkeästi ja tullaan käyttämään yhä enemmän tarkoitushakuisesti perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti. Viranomaistoiminnassa toteutetut psykologiset myös tiedostamattomat syrjinnän mallit syövät lopullisen pohjan oikeusvaltiolta pois.

 

Työturvallisuuslailla ei ole mitään käytännön painoarvoa eritoten terveydenhuollon työyhteisöissä, koska häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen tuottajat ovat tutkimusten ja kansalaisten empiiristen kokemusten mukaan usein esimiehet ja työyhteisöt itse. Julkisella sektorilla EI toimita lakien mukaan, vaan niin kuin itse tykätään. Tähän tulee kiinnittää iso huomio.

 

Julkisen vallan käyttäjinä viranhaltijoiden velvoite ihmisoikeuksien toteuttamiseen on johdettavissa suoraan ihmisoikeussopimuksista ja joka velvoite on kirjattu myös perustuslakiin. 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus  – ja ihmisoikeuksien toteutuminen (Ihmisoikeuskeskus 2014; L 11.6.1999/731).

 

Ihmisoikeusliitto kartoittaa mahdollisuutta ryhtyä tarjoamaan jälleen matalan kynnyksen oikeudellista neuvontaa Suomessa eläville ihmisille. Heille joiden oikeusturvan toteutumisessa on vakavia puutteita. (Ihmisoikeusliitto 2014). 

 

Kriiseissä, sisällissodissa ja kehitysmaissa ihmisoikeuksien toteutumisessa on suuria ongelmia ja haasteita (Hannikainen 2014). Myös psykologisessa kriisissä ja tämän jälkimainigeissa eli seurauksissa mm. traumamalleissa ihmisoikeudet eivät välttämättä todellakaan toteudu ja toisten oikeusturvaa loukataan tietoisesti ja tietämättään.

 

Lähteet

Hannikainen L. 2014. Kansainvälisen oikeuden käsikirja. Tietosanoma. Helsinki.

Hoffrèn M. 2011. Pelolla johdetut – Kuvauksia johtamisen vallankäytöstä terveydenhuollon työyhteisöissä.

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110137/urn_nbn_fi_uef-20110137.pdf

Ihmisoikeuskeskus 2014. Ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus Suomessa.

http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/54787d15288ff2f3122b21cc2c34828c/1405100704/application
/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf

Ihmisoikeusliitto 2014. Ihmisoikeusliiton strategia 2014-2017.

http://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2014/08/Ihmisoikeusliiton-strategia-2014-17.pdf

L 11.6.1999/731. Perustuslaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

 

 

 

Mitä tutkimustietoa psyykkisestä väkivallasta ja moraalista terveydenhuollossa?

 

Brennan, Walter 1999: Bully off! Tutkimusartikkeli. Nursing Standard 13 (18) 27-28.

 

Callaghan, Margaret 2002: Nursing and health care management issues. Nursing morale: what is it like and why? Tutkimusartikkeli. Journal of advanced Nursing 42 (1) 82-89.

 

Cooper, Janet R. M. – Walker, Jean T. – Winters, Karen – Williams P. Renee – Askew, Rebecca – Robinson, Jennifer C. 2009: Nursing students` perceptions of bullying behaviours by classmates. Tutkimusartikkeli. Issues in Educational Research 19 (3).

 

Corney, Barbara 2008: Aggression in the workplace. A study of horizontal violence utilizing Heideggerian hermeneutic phenomenology. Tutkimusartikkeli. Journal of Health Organization and Management 22 (2) 164-177.

 

Farrell, Gerald A. 2001: Aggression in clinical settings: nurses` views – a follow-up study. Tutkimusartikkeli. Journal of Advanced Nursing 29 (3) 532-541.

 

Gadit, A A M – Mugford, G 2008: A pilot study of bullying and harassment among medical professionals in Pakistan, focusing on psychiatry: need for a medical ombudsman. Tutkimusartikkeli. Journal of Medical Ethics 34: 463-466

 

Habimana, E – Masse, L 2000: Envy manifestations and personality disorders. Tutkimusartikkeli. European psychiatry 15 (1) 15-21.

 

Heiniluoto M & Nikkanen R. 2011. Työpaikkakiusaaminen sosiaali – ja terveysalalla – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34370/Heiniluoto_Mona%

20ja%20Nikkanen%20_Rilla.pdf?sequence=1

 

Hoffrèn M. 2011. Pelolla johdetut – Kuvauksia johtamisen vallankäytöstä terveydenhuollon työyhteisöissä. Pro gradu tutkielma. Terveyshallintotiede. Itä-Suomen yliopisto. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20110137/urn_nbn_fi_uef-20110137.pdf

 

Johnson, Susan L – Rea, Ruth E. 2009: Workplace Bullying concerns for Nurse Leaders. Tutkimusartikkeli. The Journal of Nursing Administration 39 (2) 84-90.

 

Johnston, Michelle 2009: The Bullying Aspect of Workplace Violence in Nursing. Critical Care Nursing Quarterly 2009; 32 (4):287-295

 

McAvoy, Brian R – Murtagh, John 2003: Workplace bullying. The silent epidemic. British Medical Journal v. 326: 776-777. 12 April

 

McKenna, Brian G. – Smith Naumai A. – Poole, Suzette J. – Coverdale, John H. 2003: Horizontal violence: experiences of Registered Nurses in their first year of practice. Tutkimusartikkeli. Journal of Advanced Nursing 42 (1) 90-96.

 

Mattice, Catherine M. – Spitzberg, Brian H. – Hellweg, Susan A. Investigating workplace bullies: Perpetrator Tactics and motives. Tutkimusartikkeli.

 

Paice, Elisabeth – Aitken, Maryanne – Houghton, Anita – Firth-Cozens, Jenny 2004: Bullying among doctors in training: cross sectional questionnaire survey. Tutkimusartikkeli. Britain of Medical Journal 329 (18) 658-659.

 

Quine, Lynn 2001: Workplace Bullying in Nurses. Tutkimusartikkeli. Journal of Health Psychology 6 73-84.

 

Randle, Jacqueline 2003: Bullying in the nursing profession. Tutkimusartikkeli. Journal of advanced nursing 43 (4) 395-401.

 

Sa, Luis – Fleming, Manuela 2008: Bullying, Burnout, and Mental Health Amongst Portuguese Nurses. Tutkimusartikkeli. Issues in Mental Health Nursing 29 411-426.

 

Simons, Shellie 2008: Workplace Bullying Experienced by Massachusetts registered Nurses and the relationship to intention to leave the organization. Tutkimusartikkeli. Advances in Nursing Science 31 (2) E48-E59.

 

Tehrani, Noreen 2004: Bullying: a source of chronic post traumatic stress? Tutkimusartikkeli. British Journal of Guidance of Councelling 32 (3). 357-366.

 

Vessey, Judith A. – Demarco, Rosanna F. – Gaffney, Donna A. – Budin Wendy C. 2009: Bullying of staff registered nurses in the workplace: A preliminary study for developing personal and organizational strategies for the transformation of hostile to healthy workplace environments. Tutkimusartikkeli. Journal of Professional Nursing 25 (5) (September-October) 299-306.

 

Yildirim, D 2009: Bullying among nurses and its effects. Tutkimusartikkeli. International Nursing Review 56 (4) 504-511.

 

Väitös kiusaamisesta opetusalalla.

Isotala P. 2006. Lehtori Janssonin kiusaus. Fenomenografinen näkökulma opettajien käsityksiin opettajien välisen työpaikkakiusaamisen syistä, seurauksista ja ennaltaehkäisystä. Turun yliopiston julkaisuja. Annales Universitatis Turkuensis. Sarja – Ser. C Osa – Tom. 243.

 

Narsistien uhrien tuki ry.

Alla olevassa linkissä opinnäytetöitä persoonallisuudenhäiriöistä.

http://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa/opinnaytetyot/

 

Alla olevassa linkissä kirjallisuutta narsismista

http://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa/kirjallisuutta/

 

Hyödyllisiä linkkejä

 

Ihmisoikeudet

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=15630&contentlan=1&culture=fi-FI

http://www.amnesty.fi/tyomme/ihmisoikeudet/ Ihmisoikeusvalitukset kansainväliselle elimelle 

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=31355&contentlan=1&culture=fi-FI

 

Ihmisoikeusaiheisia linkkejä

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=31356&contentlan=1&culture=fi-FI

 

Ihmisoikeus kasvatus – ja koulutus Suomessa (pdf) 

https://www.dropbox.com/s/ohk5o46loaj7btv/IOK-Ihmisoikeuskasvatus_ja_koulutus_Suomessa_koko_raportti_0104.pdf

 

Amnesty International

http://www.amnesty.fi/ 

 

Euroopan unionin perusoikeuskirja

http://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf

 

Pur Hyvinvointikauppa ja Farmasia (rentouttavia tuotteita henkiseen pahoinvointiin)

http://www.pur-kauppa.fi

http://www.terveyskauppa.fi

 

Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n jäsenyhdistykset

http://www.lkl.fi/jasenyhdistykset

 

Punainen Risti

http://www.punainenristi.fi/

 

Lisää tutkimustietoa ym. Twitteristä.