Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN YHTEISKUNTA

 

Erittäin tärkeää ihmisoikeustietoisuuden kehittymiselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle on ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus. YK:n ihmisoikeuskasvatusta – ja koulutusta koskevan julistuksen mukaan jokaisella meistä on oikeus saada tietoa ihmisoikeuksista ja eri vapauksista. (UN Declaration on Human Rights Education and Training, A/RES/66/137).

 

Tärkeät sivut alla aiheesta

http://www.ohchr.org/EN/Issues/Education/Training/Pages/UNDHREducationTraining.aspx
http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N11/467/04/PDF/N1146704.pdf?OpenElement

 

Valtiolle kuuluu ensisijainen vastuu ihmisoikeuskasvatuksen – ja koulutuksen järjestämisestä. Vuonna 2012 Suomessa perustetun Ihmisoikeuskeskuksen keskeisiin lakisääteisiin perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä koskeviin tehtäviin sisältyy ihmisoikeuskasvatuksen – ja koulutuksen käytännön koordinoiminen. Suomessa ei ole vielä tehty selvitystä ihmisoikeuskoulutuksen määrästä, laajuudesta tai laadusta. (Ihmisoikeuskeskus 2014.)

 

Kansalliset lait tulee olla rakennettu niin, että näissä velvoitetaan kaikkien toimitahojen, (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) toteuttavan YK:n määritelmän mukaista ihmisoikeuskasvatusta – ja koulutusta.

United Nations Declaration  on Human Rights Education and Training

http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N11/467/04/PDF/N1146704.pdf?OpenElemen
 

Ihmisoikeuskasvatusta- ja koulutusta etenkin varhaiskasvatuksesta korkeakouluopetukseen. Toteutetaan vahvasti myös lapsille- ja nuorille suunnattua ihmisoikeuskasvatusta myös lasten oikeuksien toteutuminen tulisi korostua. Vanhemmille suunnattua ihmisoikeuskasvatusta – ja koulutusta tulisi antaa jo neuvolakontaktien yhteydestä alkaen. Tämä vaatii terveydenhuollon opetussuunnitelman laajentamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon opetussuuntelman lähtökohdat tulisi rakentua YK:n määrittämästä ihmisoikeuskasvatuksesta- ja koulutuksesta.

 

On luotava ihmisoikeustietoisuuden kasvuun tähtäävää aivan uutta opetusmateriaalia oppilaille, jossa hyödynnetään muun muassa tositarinoita ja esimerkkitapauksia. Kaikesta asenteellisuudesta on myös eroon päästävä, mitä tulee esimerkiksi peruskoulujen joidenkin oppikirjojen kirjoitustyyliin. Myös erilaisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen esiin tuominen on tuotava esiin, niin oppikirjoissa kuin muuallakin ihmisoikeuskasvatuksessa – ja koulutuksessa. Esimerkiksi saamelaisten asema ja oikeudet, näitä poljetaan Suomessa lainsäädännön keinoin.

 

Opettajankoulutusta on esityksen mukaan kehitettävä siten, että kaikki opettajaksi opiskelevat perehtyvät demokratiakasvatuksen peruspiirteisiin ja saavat perustiedot keskeisistä ihmisoikeuksista, ihmisoikeusasiakirjoista sekä -mekanismeista. (Opetus – ja kulttuuriministeriö 2014).

 

Amnestyn toteuttamasta kansallisesta ihmisoikeuskasvatuksen vaikuttamistyöstä kerrotaan alla olevalla sivustolla. Kansallisen vaikuttamistyön tavoitteena (2014-2015) on saada ihmisoikeuskasvatus kirjattua uudistuvan perusopetussuunnitelman perusteisiin, eri opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelmiin ja myös tuleviin opetusmateriaaleihin. Lausunnot perusopetuksen perusluonnoksista ja demokratia ja ihmisoikeukasvatus opettajankoulutuksessa löytyy linkistä. Tämä on todella hienoa.

 

https://www.amnesty.fi/tyomme/ihmisoikeuskasvatus/mita-on-ihmisoikeuskasvatus/

 

Ihmisoikeuskasvatus -ja koulutus vaikuttaa lasten suhtautumisessa toisiinsa ja lasten keskuudessa tapahtuvan epäasiallisen käyttäytymisen vähentymiseen. Ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus kuuluu kaikille ja kaikkien on oikeus tätä saada. Erittäin tärkeää on saada ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus työpaikoille, ihmisoikeustietoisuuden kehittymiseksi ja aseteiden muuttamiseksi ja että muun muassa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (nk. KP-sopimus) sekä YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (nk. TSS-sopimus) toteutuvat käytännössä. Näin ei kuitenkaan usein ole, etenkään kun virkamiesporras kaventaa perus – ja ihmisoikeuksia lainsäädännön kautta, tai kun työpaikkakiusaaminen saa näyttämön haltuunsa.

 

Ihmisoikeuskeskuksen selvityksen mukaan ihmisoikeuskasvatusta – ja koulutusta toteutetaan Suomessa mutta tämä ei ole yhtenäistä ja systemaattista. Ihmisoikeuskasvatuksen ei voida katsoa vielä toteutuvan Suomessa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Merkittävä tekijä on ihmisoikeuskasvatuksen – ja koulutuksen puute opettajien, kasvattajien, virkamiesten ja viranhaltijoiden koulutuksessa. (Eduskunta 2014.)

 

Selvitys perus- ja ihmisoikeustoimijoista 35/2015 Oikeusministeriö

http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1432185893641.html

 

Kuntasektorilla tilanne on huolestuttava. Ihmisoikeuskasvatuksen – ja koulutuksen toteutumiseksi tuodaan esiin verkkopohjaisen oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja opettajienkouluttajien valtakunnallisen verkoston käyttämistä asiantuntijuuden jakamisessa. Kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeusasiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö jota tahdotaan voimistaa. (Eduskunta 2014.)

 

Onko tämä myös asiasta pakenemista? Verkkopohjat eivät välttämättä auta asioiden omakohtaisessa (asenteiden ja käyttäytymisen muutos ihmisoikeusperustaiseksi) ymmärtämisessä, ilman sisäistä itseensä kohdistuvaa työtä (itsetarkkailu). Tämän johdosta myös työnohjaus tulisi velvoittaa lainsäädännön kautta etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle.

 

Julkisella sektorilla kiusaaminen on yleisempää, kuin yksityisellä sektorilla. Tämä tulee esiin Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän uuden työolobarometrin mukaan (STM 2015). Esimerkiksi vuoden 2014 Sairaanhoitajien työolobarometrin mukaan huonoimman arvosanan sai osallistava johtaminen, jolla tarkoitetaan työntekijöiden ja lähimmän esimiehen välistä yhteistyötä. (Yle Uutiset 2015).

 

Useiden tutkimusten mukaan terveydenhuollossa epäasiallisen käyttäytymisen harjoittaja on usein lähiesimies. Käytetään myös työnjohdollisista syistä mallia, jossa on työnantaja lupaa maksaa lounaan työntekijöilleen työhyvinvointipäivän yhteydessä, edellyttäen, että esimies pitää koulutuksen, mitään koulutuksia ei välttämättä järjestetä mutta lounasetuus käytetään. Draaman työkaluihin pohjautava hyvin osallistava ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus tulisi velvoittaa julkisen sektorin työnantajille.

 

Etenkin julkisen sektorin esimiesportaan kouluttaminen heille räätölöityyn ihmisoikeuskasvatukseen – ja koulutukseen tulee toimeksi panna mitä nopeammin sen parempi. Lainsäädännön muuttaminen niiltä osin, kuin tämän on tarpeellista. Tavoitteena on tehostaa työpaikkaturvallisuutta, yhdenvertaisuutta, uusien vastavalmistuneiden työntekijöiden toimialoille jäämistä ja ennaltaehkäistä psyykkisen väkivallan toiminta- ja johtamismalleja.

 

Lähteet

Eduskunta 2014. SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2014 vp Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/sivl_15+2014.pdf#search=Ihmisoikeuskasvatus

Ihmisoikeuskeskus 2014. Ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus Suomessa.

http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/128787d7911a910008a8e2b8b9333de9/1446277160/application/pdf/459978/IOK-Ihmisoikeuskasvatus_ja_koulutus_Suomessa_koko_raportti_0104.pdf

Opetus – ja kulttuuriministeriö 2014. Selvityshenkilöt esittävät opettajankoulutuksen demokratiakasvatuksen vahvistamista

HTTP://WWW.MINEDU.FI/OPM/TIEDOTTEET/2014/06/DEMOKRATIAKASVATUS.HTML?LANG=FI

STM 2015. Työpaikkakiusaamiseen on puututtava ajoissa.

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyopaikkakiusaamiseen-on-puututtava-ajoissa

Yle Uutiset 2015. Barometri: Sairaanhoitajat yhä tyytymättömämpiä työoloihinsa – herkimmin alaa vaihtavat nuoret

http://yle.fi/uutiset/barometri_sairaanhoitajat_yha_tyytymattomampia_tyooloihinsa__herkimmin_alaa_vaihtavat_nuoret/7757722

 

YK:n ihmisoikeuskasvatusta – ja koulutusta käsittävän julistuksen ensimmäisen artiklan mukaan jokaisella on oikeus tietää, etsiä ja vastaanottaa tietoa ihmisoikeuksista ja perusvapauksista ja jokaisella tulee olla pääsy ihmisoikeuskasvatukseen – ja koulutukseen. Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus on välttämätöntä universaalin kunnioituken edistämiseksi mitä tulee siihen, että ihmisoikeudet ja perusvapaudet toteutuvat kaikille ihmisille ihmisoikeuksien yleismaailmallisen, jakamattomuuden ja keskinäiseen riippuvuuden prinsiipien mukaisesti. Kaikkien ihmisoikeuksien tehokas nauttiminen, erityisesti oikeus kasvatukseen ja pääsy informaation lähteelle mahdollistaa pääsyn ihmisoikeuskasvatukseen – ja koulutukseen. (United Nations Declaration on Human Rights Education and Training 2011.)

 

Julistuksen 2 artiklan mukaan ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus käsittää kaiken kasvatuksen, valmennuksen, tiedon, valistuksen ja opetusmenetelmät, joilla pyritään edistämään ihmisoikeuksien perustavanlaatuisten vapauksien universaalia kunnioittamista tämän myötävaikuttaen muun muassa ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäisyyn tarjoten henkilöille tietoa, taitoa ja ymmärtämystä kehittäen heidän asenteitaan ja käyttäytymistään, voimaannuttaa heitä rakentamaan ja edistämään ihmisoikeuksien universaalia kulttuuria. (United Nations Declaration on Human Rights Education and Training 2011.)

 

Lisäksi artiklassa tuodaan esiin, että ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus käsittää:

(a) Koulutuksen ihmisoikeuksista, joka käsittää tiedon tarjoamisen ja ymmärryksen ihmisoikeuksien normeista ja prinsiipeistä,  arvot jotka tukee niitä ja mekanismit näiden suojelukseen;

(b) Opetuksen läpi ihmisoikeuksien, joka sisältää oppimisen ja opettamisen tavalla, joka kunnioittaa molempien oikeuksia niin kasvattajien kuin oppijoidenkin;

(c) Ihmisoikeuksien opetuksen, joka sisältää ihmisten voimaannuttamisen nauttimaan ja harjoittamaan heidän oikeuksiaan ja kunnioittamaan ja vaalimaan toisten oikeuksia. (United Nations Declaration on Human Rights Education and Training 2011.)

 

Kouluvierailujen hyvin osallistavat menetelmät kannustavat oppilaita kriittisyyteen, tiedolliseen ja tunnepitoiseen ajatteluun, mielipiteiden erilaisuuden ja kokemusten hyväksymiseen sekä jatkuvaan oppimisprosessiin (Kylässä koulussa 2008).

 

Kansainvälisyyskouluttaja kohtaa erilaisia ryhmiä, jotka koostuvat erilaisista oppijoista. Kouluvierailija kunnioittaa kaikea moninaisuutta (Kylässä koulussa 2008). Ihmisoikeuskasvatuksen kanssa läheisiä ja osittain päällekkäisiä käsitteitä ovat kansainvälisyyskasvatus, kansalaiskasvatus, demokratiakasvatus, globaalikasvatus, kulttuurienvälinen kasvatus, monikulttuurikasvatus, ja kasvatus kulttuurien väliseen ymmärtämiseen (Ihmisoikeuskeskus 2014).

 

Kansainvälisyys 2010-strategiassa kansainvälisyyskasvatus määritellään toiminnaksi, joka ohjaa yksilökohtaiseen ja yhteisölliseen globaaliin vastuuseen sekä maailmankansalaisen etikkaan. Tämä etiikka pohjautuu oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kansainvälisyyskasvatuksen tulee myös tukea kasvua kriittisyyteen ja mediakriittisyyteen sekä oma-aloitteiseen toimintaan. (Kylässä koulussa 2008.)

 

Suomen ihmisoikeuskeskus (www.ihmisoikeuskeskus.fi) julkaisi hyvin laajan selvityksen ihmisoikeuskasvatuksen- ja koulutuksen tilasta Suomessa 2014. Suomessa tämä oli ensimmäinen laaja selvitys asian tilasta. Mielestäni selvityksen tulokset ovat osittain jopa järkyttävät.

 

Ihmisoikeuskeskuksen selvitys on luettavissa olla olevasta linkistä

http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/209c77c142a0efd2615aaaf2ace018bf/1445939946/application/pdf/459978/IOK-Ihmisoikeuskasvatus_ja_koulutus_Suomessa_koko_raportti_0104.pdf

 

Yliopistojen tilanne mitä ihmisoikeuskoulutukseen- ja kasvatukseen tulee on heikko. Yliopistot eivät edes miellä koko ihmisoikeuskoulutusta tehtäväkseen. (Ihmisoikeuskeskus 2014.) Näin ollen ei ole ollenkaan ihme, että epäasiallinen kohtelu (ja mielestäni rikostunnusmerkistön sekä huonon hallinnon täyttävä toiminta) rehottaa erilaisten selvitysten ja tutkimusten mukaan erityisesti kuntasektorilla ja erityisesti terveydenhuollossa ja opetusalalla sekä alan koulutuksessa.

http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/mita-teemme/ihmisoikeuskasvatus-ja-koulutus/

YK:n julistuksessa (19.12.2011) ihmisoikeuskasvatuksesta- ja koulutuksesta tuodaan esiin, että maailman jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisoikeuskasvatukseen ja tulisi olla pääsy ihmisoikeuskasvatukseen ja valmennukseen. Ihmisoikeuskasvatus on itsessään ihmisoikeus.

 

Alla olevassa linkissä on YK:n julistus ihmisoikeuskasvatuksesta

United Nations Declaration  on Human Rights Education and Training

http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N11/467/04/PDF/N1146704.pdf?OpenElement

 

IHMISOIKEUSKESKUKSEN IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA

Eduskunnan oikeusasiamies asettaa 20-40 jäsentä valtuuskuntaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

 

Ihmisoikeusvaltuuskunta:

-toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä

-käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita

-hyväksyy vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen

Tämä vuonna 2012 asetettu asiantuntijaelin käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus-ja ihmisoikeusasioita. Valtuuskunta toimii ihmisoikeuskeskuksen yhteydessä, ja sen puheenjohtajana on ihmisoikeuskeskuksen johtaja.

 

Ihmisoikeusvaltuuskunnan kannanotto tulevan hallitusohjelman valmisteluun:

1. Valtioneuvoston tulee laatia perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja antaa eduskunnalle selonteko ihmisoikeuspolitiikasta

2. Valtioneuvoston tulee laatia erillinen ihmisoikeuskasvatus- ja koulutusohjelma

3. Valtioneuvoston tulee arvioida ja kehittää kansallisia perus- ja ihmisoikeusrakenteita kokonaisvaltaisesti.

 

Lähteet

Ihmisoikeuskeskus 2014. Ihmisoikeuskasvatus – ja koulutus Suomessa.

Kylässä koulussa 2008. Järjestöjen kouluvierailuopas kansainvälisyyskasvatukseen.

United Nations Declaration on Human Rights Education and Training 2011.

 

OPS 2016

Kaikilla opetuksesta kehittämisestä kiinnostuneilla on ollut mahdollisuus osallistua opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelman luonnoksiin on ollut mahdollisuus tutustua ja kommentoida näitä vuonna 2014.

 

Alla on julkinen kannanotto siihen, miten ja mihin suuntaan Ops tulisi muuttua.

 

Alla opetussuunnitelma kommentointia

Oppilaanohjaus vuosiluokilla 1-2

Millä metodeilla opettaja edistää todellista ja aitoa yhdenvertaisuutta oppilaanohjauksessa? Etenkin mikäli opettajankoulutuksessa ei ole omaa persoonallisuutta ja sen kasvua (defenssit) käsittelevää syvyyspsykologista kurssia/oppiainetta ja opetusta mukana?

(Miten opettaja tunnistaa omat tiedostamattomat arvonsa, normikäyttäytymisensä ja psykologiset mekanisminsa, jotka ohjaavat taustalla laaja-alaista toimintaa ja on erimerkkinä hyvistä ja huonoista toimintamalleista, niin että opiskelija ei ole oppilaanohjauksenkaan kontekstissa minkään ilmiön – esim. splittaus – sijaiskärsijänä?)

Oppilaanohjaus vuosiluokilla  7-9

Miten oppilaanohjaus auttaa nuorta kohtaamaan elämän/arkipäivän todelliset haasteet, ja selviytymään näistä ja käsittelemään näitä niin että nuori tunnistaa omat ja toisten ihmisoikeudet, ja kykenee puolustamaan näitä? Miten nuorta opetetaan tuntemaan ihmisoikeutensa (esimerkiksi kiusaamisilmiön esiintyessä) ja näin ollen toisten sekä pitämään puolensa sekä auttamaan toisia niin vaatiessa?

Miten opettaja toteuttaa oppilaanohjausta niin, että ihmisoikeuksien tietoinen edistäminen näkyy selvästi kasvatus – ja opetustyöstä, kuten mielipiteen ja sananvapauden käyttö, ilman että nuori joutuu mielipiteitä ilmaistessaan, ja asioita kyseenalaistaessaan silmätikun/syrjinnän kohteeksi?

Miten ihmisluonteeseen luontaisesti sisältyvää kiusaamisen tarvetta/ominaisuutta ennalta ehkäistään oppilaanohjauksen kautta? Miten oppilasta valmennetaan työelämässä vallitseviin todellisiin toimintamalleihin, niin että oppilaalla on parhaat mahdolliset selviytymisedellytykset kohdata tilanteita ja psykologisia rakenteita kuten splittaava työyhteisö, ja miksi ja miten tämän näkyy?

Oppilasta ohjataan tiedon hyödyntämiseen, sen etsimiseen ja käyttämiseen. Tämän päivän online-yhteiskunnassa elävä nuori osaa jo myös toteuttaa tiedonhakua mutta miten ja millä menetelmillä nuorta ohjataan ratkaisemaan arjen ongelmia ja vaikuttamaan omiin ja toisten sekä etenkin eteen tulevien työyhteisöjen, joissa on osallisena haitallisiin kehitystä ja kyseenalaistamista estäviin toimintamalleihin tulematta kiusatuksi.

Musiikki

Musiikin (klassinen) merkittävä terapeuttinen näkökulma ja sen merkitys mielenkerroksiin ja tunne-elämän tasapainottamiseen jäi esiin nostamatta. Tämä näkökulma on merkittävä tämän päivän lapsen/nuoren mielen terapeuttisen hoivan/hoitamisen kannalta, lisää itsetuntemusta, oppimisen iloa, onnistumisen kokemuksia. Musiikkiterapian näkökulma tulisi tietoisesti hyödyntää pedagogiikan kautta.

Huomioimalla musiikin opetuksessa muutkin oppiaineet on todella hieno asia. Musiikin kautta muiden aineiden opiskelu kuten vieraan kielen opiskelu englannin, -ruotsin kielisten laulujen kautta on todella upea juttu ja tukee työelämässä/yhteiskunnassa/maailmalla selviytymistä.

Tämän päivän lapsi (ekaluokkalainen) voi olla tunne-elämältään niin traumatisoitunut, että onko oppilaan oppimisen arviointi tässä oppiaineessa vuosiluokilla 1-2 musiikillisten yhteistyötaitojen kautta liian kapea sektori taikka näin kovalta painoalueeltaan liian aikainen arvioinnin sektori. Tulisiko enemmän oppilaan subjektiivista lähtökohdista tapahtuvaa myös jatkuvan arvioinnin kautta implementoitua arviointia tässä kehitysvaiheessa toteuttaa enemmän?

Perusopetuksen tehtävä ja tavoitteet

Tässä osiossa nostaisin reaalielämän kohtaamiseen valmentavat tekijät kuten PBL:n (problem-based-learning) työmenetelmänä voimakkaasti esiin. Kiusaamisen tunnistamisen, siihen puuttumisen ja sen ennaltaehkäisyn lauseiden tasolla myös esiin. Aivan kuten tulisi kirjoittaa tähän osioon että ihmisoikeudet (30. artiklaa) tulee käytännön tasolla käydä läpi opetuksessa esimerkiksi käytännössä esiin tulleiden tapahtumien kautta (PBL).

Esimerkiksi miten sananvapautta rajoitettiin, mitä tämän käyttämisestä seurasi ja miksi? Totuushan on, että sanavapauden käyttämisestä ja mielipiteiden esille tuomisesta saattaa joutua koko ryhmän syrjinnän kohteeksi, jota toimintamallia opettaja saattaa tietämättään ja huomaamattaan omalla käytöksellään edistää.

Tavoitteissa tulee enemmän kohdentaa huomio tämän päivän todellisuuteen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä voimakkaasti nostaa ihmisoikeuksien artiklat ja tunnistaa ne toimintamallit (ryhmän, opetuksen) jotka estävät näiden toteutumista. Tämä suuntaa myös opettajan huomion itse aiheeseen ja arvioimaan omaa mahdollista kiusaamiskäyttäytymistään ja ihmisoikeuksien myös tiedostamatonta mitätöintiä, rajoittamista.

KOTITALOUS

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri

Tähän osioon olisi eduksi integroida puhtaan (luomu) ja geenimanipuloimattoman ruoan tuotannon ja sen ravitsemuksellinen merkitys ihmisen kokonaisterveyden näkökulmasta katsottuna.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKILLA 7-9

Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S3 Tekstien tuottaminen.

Tähän osioon nuorelle olisi eduksi, kun tavoitteisiin integroidaan kymmensormijärjestelmän oppimisen taitaminen. Tämän myötä kehittyy koneella jopa pikakirjoittamisen taito hyvin nopeasti josta taidosta on elämässä etua.

1.1  LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

1.2  Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma

Kuten esiin tulee että ”opetussuunnitelman perusteet laaditaan perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrittävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta” niin tulee laissa ja asetuksissa olla selkeä maininta ihmisoikeuksien (30. artiklaa) ja eri sopimusten käytännön opiskelun tavoitteet ja näiden sisäinen ymmärtäminen sekä ihmisoikeusjulistuksen artiklojen avaaminen opiskelijoille ikätason mukaisesti esimerkki tehtävien/leikkien/draaman ym. kautta. Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulisi velvoittaa integroimaan ihmisoikeuksien artiklojen käytännön opetus- ja kasvatustyö esiopetuksesta alkaen.   

LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen

Vallitsevien toimintamallien analysoinnin kautta arvoperustan selkeyttämiseen, tämätulisi olla jokapäiväinen introspektion kautta näkyvä tavoite ja näin todellinen muutoskin ihmisoikeusmyönteisemmäksi kulttuuriksi on mahdollista. Todellisuudessa yhteisöjen toimintakulttuurin & käytäntöjen (ihmisoikeuksia polkevien, mitätöivien ja haitallisten toimintamallien) esiin tuominen, kriittinen arviointi, puhumisen taikka/ja niistä kirjoittamisen muodossa ja näiden kyseenalaistaminen saattaa johtaa syvään ja merkittävään henkilön kiusaamisprosessiin. Tämänkin johdosta tulee opetussuunnitelman tavoitteisiin integroida ihmisoikeuksien opetus- ja kasvatustyö ja sen toteutus käytännön kautta. Toleranssi oman ja yhteisön toiminnan tarkastamiseen kasvaa.

Koska toimintakulttuuri lähtee aina pohjimmiltaan yksilöpsykologiasta – ja historiasta niin sen suuremmalla syyllä tulee toimintamalleja (yksilön ja yhteisön) verrata miten ne käyvät yhteen ihmisoikeuksien sallimisen, näiden edistämisen ja toteutumisen kanssa.

Arja Marena Tiaskorpi-Mattila

Opetushallitus on hyväksynyt uudet opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014.

Nämä löytyvät alla olevasta linkistä:

http://www.oph.fi/ops2016/103/0/opetushallitus_on_hyvaksynyt_esi-_perus-_ja_lisaopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_22_12_201

 

TRANSLAKI

Transsukupuoli sisältää sukupuoliristiriidan. Henkilö ei koe hänellä syntymässä määriteltyä sukupuolta oikeaksi (Mehtonen 2015). Onko transseksuaalisen sukupuolen vahvistamista koskeva laki kaikkien aikojen nöyryyttävin, epäinhimillisin ja ihmisoikeuksien vastaisin laki? Tuleeko lain vahvistaneiden henkilöiden toiminnasta kaksinaismoraalinen kuva?

 

Miten ihmisoikeusaktivistiksikin tituleerattu presidentti Tarja Halonen ja ja ex-yhdenvertaisuusvaltuutettu Eva Biaudet (silloinen peruspalveluministeri, 2002) voivat vahvistaa sisällöltään tämänkaltaisen lain eli poistaa kokonaiselta ihmisryhmältä merkittäviä ihmisoikeuksia, kuten oikeuden avioliittoon ja oikeuden lisääntymiseen eli sabotoida ihmisen fyysisen ja psyykkisen terveyden, suvunjatkamiskyvyn, yksityisyyden, pari- ja perhesuhteet yhtenä brutaalimpana ja täysin mielipuolisena ehtona sille, että henkilö voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen?

 

Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden toiminnan perustuslainmukaisuutta (Ojanen 2015). 

 

Eikö tämänkaltaista toimintaa jos jotakin voida kutsua jo rodunjalostukseksi?

 

Alla olevat vahvistamisedellytykset on eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetty. Vahvistamisedellytykset kertovat natsismista ja tämänkaltaisten lakien kirjoittaminen tulisi kriminalisoida kiireellä ja lainvalvontajärjestelmää tehostaa merkittävästi. Eikö julkisen vallan velvollisuutena ole edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista?

 

EI IHMISELTÄ VOIDA VAATIA: 

-sterilisaatiota 

-lisääntymiskyvyttömyyttä 

-avioeroa 

-naimattomuutta

-psykiatrien lausuntoja ja niin edelleen…

Sukupuolen juridinen vahvistaminen tulee erottaa tämänkaltaisesta brutaalista lääketieteellisestä prosessista, ja kiirellä.

Tässä ihmisiltä (päätöksentekijät, jotka ovat nykylain takana) puuttuu TIETOISUUS siitä, että mitä tämä laki yksilötasolla todellisuudessa tarkoittaa.

Mikäli henkilö tahtoo vahvistaa sukupuolensa, niin tämän tulee perustua henkilön omaan ilmoitukseen. (Amnesty 2015).

 

Sukupuolineutraali avioliittolaki

Oikeusministeriö tulee valmistelemaan sukupuolineutraalin avioliittolain edellyttämät muutokset muihin lakeihin. (Yle Uutiset 2015) 1.3.2017 voimaan astuva sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaa nykyisen translain sisältöön niin, että lain tullessa voimaan sukupuolensa juridisesti vahvistavan ei tarvitse muuttaa siviilisäätyään. (Heikkinen 2015.)

 

Lääkärin lausunnot

17.3.2015 Amnestyn Suomen osaston toimistolla pidetyssä Korkea Aika eduskuntavaalikoulutustilaisuudessa kysymys oikeudelliselle asiantuntijalle Susanna Mehtoselle. Minkälaisia psykiatrisia lausuntoja Suomessa kirjoitetaan henkilöistä asian johdosta? Toisin sanoen 1). määritelläänkö sukupuolen juridista vahvistamista hakeva henkilö psyykkisesti sairaaksi eli psykiatrinen diagnoosi 2) tai onko psyykkiset taudit poissulkeva? Asiantuntijan vastaus oli, että ”riippuu kenen luokse menee”. 

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
”Vahvistamisedellytykset

Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietolaissa (507/1993) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän:

1) esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön;

2) on täysi-ikäinen;

3) ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa; ja

4) on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa” (L 563/2002).

 

Suomen eduskuntapuolueista kokoomus, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset eivät muuttaisi nykyistä translakia. Muut eduskuntapuolueet (Kesk. RKP. SDP. Vas. Vihr.) kannattavat Amnestyn tavoitteita tanslain muuttamisesta. (Amnesty 2015.)

 

Ulkoasiainministeriön sivulla esiin tuodaan, että Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteitä ovat:

-naisten

-lasten

-vammaisten henkilöiden

seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja

-alkuperäiskansojen oikeudet (Ulkoasiainministeriö 2012.)

 

Näinkö esimerkiksi edistetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta? Eikö juuri lainsäädännön ja hyvän hallinnon keinoin jos miten turvataan kaikkien ihmisten oikeusturva, perus- ja ihmisoikeudet? Eikö näissä valtion asioiden hoidossa ole jokin valtava ristiriita, joka tulee esiin myös alla olevasta esimerkistä?

 

Tosiasiassa kaiken toiminnan ja lainsäädännön taustalla on aina ihmiset ja ihmisten tietoiset ja tiedostamattomat arvostukset ja ymmärryksen taso.

Suomen valtio on vahingonkorvausvelvollinen henkilöille, jotka on saatettu niin fyysisen (sterilisaatio) kuin psyykkisenkin pahoinpitelyn (psykiatrin lausunnot, avioero) kohteeksi nykylain mukaan.

”Eilen tiistaina, 27.4.2016, Ruotsin sosiaali- ja terveysministeri Gabriel Wikström ilmoitti, että Ruotsin hallitus on tehnyt päätöksen säätää lain, joka mahdollistaa korvauksen hakemista pakkosterilisaation läpikäyneiden ihmisille. Ruotsin edellinen translaki edellytti sukupuoltaan korjaavan henkilön lisääntymiskyvyttömyyttä”.

”Ruotsin hlbti-järjestö RFSL on tehnyt pitkään töitä korvausten vaatimiseksi henkilöille, jotka on sterilisoitu vanhan translain aikana. RFSL:n puheenjohtaja Ulrika Westerlund kertoo iloitsevansa tästä päätöksestä ja toivoo, ettei prosessissa tule mitään hidasteita tai esteitä”.

”Tammikuusta 2014 translakiin liittyneet pakkosterilisaatiot ovat olleet kiellettyjä Ruotsissa. Ruotsissa on aiemmin todettu oikeudessa, ettei edellinen säädös ollut Ruotsin perustuslain eikä Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen. Pakkosterilisaatioita tehtiin Ruotsissa sukupuolenkorjausprosessin yhteydessä Ruotsissa vuodesta 1972”.

”– On todella hienoa, että Ruotsissa valtiojohto on nyt ymmärtänyt, kuinka räikeä loukkaus lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on ollut. Tämän viimeistään pitäisi herättää suomalaiset päättäjät näkemään, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimus tulee pikimmiten poistaa Suomen translaista ja uudistaa koko laki ihmisoikeusperustaisesti. Ihmisoikeuksia voidaan parantaa kun poliittista tahtoa löytyy, Seta ry:n pääsihteeri Kerttu Tarjamo toteaa”.

”Taloudellinen korvaus ei voi kompensoida pakkosterilisaation vaikutuksia, mutta on tärkeää, että valtio tuomitsee teot vääriksi ja ilmaisee, ettei valtion tulisi kohdella kansalaisiaan tällä tavalla. 1970-luvulla muut pakkosterilisaatiota vaativat lait muutettiin Ruotsissa ja vuonna 2000 hallitus pyysi anteeksi ja kompensoi taloudellisesti niille, jotka olivat joutuneet pakkosterilisaation kohteeksi”.

”– On erittäin tärkeää, että saamme vahvan signaalin hallitukselta, että jokainen kansalainen on yhdenvertainen maassamme. Vaadimme translain eteenpäin viemistä, jotta tämä ihmisoikeusrikkomus saadaan meilläkin korjattua, Setan puheenjohtaja Panu Mäenpää toteaa”.

Lähde

Ruotsi otti vastuun menneistä pakkosterilisaatioon liittyvistä ihmisoikeusloukkauksista. Seta 2016. http://seta.fi/ruotsi-otti-vastuun-menneista-pakkosterilisaatioon-liittyvista-ihmisoikeusloukkauksista/

 

Tuhoaako ilmastonmuutos alkuperäiskansat? Keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista Afrikan ja Suomen alkuperäiskansojen asumiseen ja elinkeinoon- seminaarissa tuli kaiken lisäksi esiin City Sàmit hallituksen varapuheenjohtaja Juho Kevan suusta, että arktisen alueen ihmiset eivät ole olleet tervetulleita päätöksentekopöytiin, kun puhutaan esimerkiksi ilmastolaista. Ympäristöihmiset aliarvioivat saamelaiset ja heitä ei ole kuunneltu poliittisissa piireissä. (Keva 2015.)

 

Eikö tämä ole erikoista siihen nähden, että erityisasiantuntija Timo Makkonen oikeusministeriöstä on tuonut esiin, että demokratiaan kuuluu, että eri tahojen on saatava osallistua lainvalmisteluun?

 

Ihmisoikeusjärjestöt vaativat: itsemääräämisoikeus sukupuoleen lakiuudistuksen lähtökohdaksi.

http://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeusjarjestot-vaativat-itsemaaraamisoikeus-sukupuoleen-lakiuudistuksen-lahtokohdaksi/

 

STM:n työryhmä ehdottaakin, että lisääntymiskyvyttömyys ja naimattomuus sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksinä poistetaan translaista. Perusteltua on myös pohtia vaatimusta täysi-ikäisyydestä sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä.

 

Lähde

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/translainsaadantoa-pohtinut-tyoryhma-sai-ehdotuksensa-valmiiksi

 

Lähteet

Amnesty 2015. Tentissä ihmisoikeudet. Amnesty 1/2015.

Heikkinen K. 2015. Amnesty International, Suomen osasto.

Keva J. 2015. Tuhoaako ilmastonmuutos alkuperäiskansat? Keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista Afrikan ja Suomen alkuperäiskansojen asumiseen ja elinkeinoon-Seminaari. Vihreät, Visio opintokeskus, Siemenpuu foundation 2015. Eurooppasali, Helsinki 30.10.2015

L 563/2002. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020563

Mehtonen S. 2015. Korkea Aika eduskuntavaalikampanja koulutustilaisuus. Amnesty International, Suomen osasto Helsinki

Ojanen T. 2015. Perusoikeusjuridiikka. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki

Ulkoasianministeriö 2012.Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka.

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=42536

Yle Uutiset 2015. Presidentti vahvisti historiallisen avioliittolain muutoksen.

http://yle.fi/ylex/uutiset/presidentti_vahvisti_historiallisen_avioliittolain_muutoksen/3-7818674