Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

 

 

KANSALAISEN NÄKÖKULMA SOTE UUDISTUKSESTA

 

Sote uudistus

Sote uudistusta on valmisteltu kauan ja hartaasti. Toimeenpanon nopeus kuitenkin yllätti minut. Sain nimittäin yllättäen soiton Kelasta. Äänestä päätellen viehko, mutta asialleen vakavasti omistautunut virkailija kysyi nimeäni ja sotu tunnustani. Kysyi sitten: oletteko vielä elossa? Teknisesti ottaen kyllä (tarkoittaa, että elintoimintoni täyttävät vielä nipin napin elossa olon minimi vaatimukset, vaikkakin henkeni ja ymmärrykseni ovat luvattoman heikoissa kantimissa). Voitteko pitää minut vielä rekisterissänne?

 

Voimme, edellyttäen ettei synny liikaa kustannuksia. Huolestuimme jo vuonna 2012, kun teille asennettiin sydämen tahdistin. Ihmettelen miksi soitatte, eihän Kelasta ole minulle aiemmin soiteltu. Ei niin, mutta tämän vuoden alusta siirryimme tulospalkkaus järjestelmään. Koko kansa on jaettu kelalaisille ja Sairauden ja Pahoinvoinnin Laitoksen henkilöstölle. (pääjohtajana toimii prof. Jussi Paskola) Tavoitteenamme on nyt edistää kuolleisuutta. Jos lisäksi saamme jonkun lähtemään vapaaehtoisesti, saamme siitä lisäbonuksen. Seuraamme tietysti myös kustannuskehitystä per asiakas.

 

Mutta entäs ne verot ja sairausvakuutus maksut? Eikös niillä rahoilla pitäisi kaikki hoidot kustantaa? Ette ymmärrä tilanteen vakavuutta. Olemme priorisoineet tavoitteemme. Valtionhallinto on päättänyt vapauttaa varoja terveiden ja sairaiden hoidosta Kelassa ja SPL:ssa avoinna olevien vakanssien täyttämiseksi. Meillä on myös paljon pätkäsuhteissa toimivia viranhaltijoita, jotka pitää saada vakinaistettua. Lisäresurssit käytetään toimenpiteiden suunnitteluun ja kohdentamiseen Tässä meitä auttaa yhteistyösopimus verohallinnon kanssa.

 

Terveysasemien ja sairaaloiden lääkäreillä on päätteiltään pääsy asiakkaiden verotietoihin. Toimenpiteet ja hoidon taso määritellään veronmaksukyvyn perusteella. Hankkikaa siis varaosanne vaikka K-Raudasta ja hoidot mistä haluatte, kunhan teette sen omalla kustannuksellanne. Jos vielä aiheutatte kohtuuttomasti kustannuksia, joudumme lähettämään luoksenne terminaattorin. Esitin ihailuni jäntevän toimintasuunnitelman johdosta ja lupasin olla kustannustietoinen.

 

Mutta enpä arvannut, että olivat lisäksi ryhtyneet ketjumarkkinointiin. Sain nimittäin parin päivän päästä kirjeen hautaustoimistosta nimeltään Tapiolan Kalmakurki. Kirjeessä minut kutsuttiin heidän toimistoonsa sovittamaan arkkua. Soitin ja ihmettelin miksi ihmeessä arkkua pitää sovittaa. Sanoi että valitettavan usein sattuu, että arkku on vainajalle liian lyhyt, jolloin hänen polvensa joudutaan panemaan koukkuun. Ja ajatelkaapa sitten siunaustilaisuutta! Vieraat ihmettelevät että eihän se Arska noin lyhyt ollut. Jotkut voivat jopa epäillä, että onkohan arkussa oikea henkilö. Sattuupa niinkin, että arkku on vainajalle liian pitkä. Silloinhan jalkopäähän voi jäädä paljonkin tyhjää tilaa. Siunaustilaisuudessa vieraat voivat jopa arvella, että Ykä on kasvanut pituutta vielä kuolemansa jälkeen.

 

Meninkin sitten Kalmakurjen toimistoon mittojen antamista varten. Erikoistarjouksena minulle luvattiin kymmenen prosentin alennus, jos teen tilauksen samantien. Lisäksi bonuspisteet sekä K- että S korteille. Tein tilauksen: puulajina lastulevy ja verhoilu valkoista kreppipaperia. Hinnaksi tuli 666 euroa miinus 10 %:n alennus 66,6, (pedon luvut). Poistuin tyytyväisenä.

 

Asiakaspalvelun taso ylitti rohkeimmatkin odotukseni. Nimittäin kun olin parin päivän päästä Tapiolassa kävelemässä, pysähtyi Kalmakurjen auto vierelleni. Kuski avasi ikkunan ja kehotti: hyppää kyytiin! Silloin minulla keitti yli. Sanoin että älä ukko kiirehdi asioiden edelle. Enhän vielä ole edes saanut ilmoitusta, että arkku on valmis.

 

Mutta kauankos sen lastulevystä kyhää.

 

T. Kuronen 1.4.2014

 

 

ERILAISIA NÄKÖKULMIA JA POHDINTOJA SOTEEN

 

Suomalainen politiikka ei puhu ihmisistä, kansalaisten näkökulmasta. Meillä puhutaan miljardeista ja rakenteista tuo esiin tiedetutkija. (Koivunen 2015.) 

 

* Miksi kukaan poliitikko ei ole puhunut siitä, mikä on kansalaisten näkökulma esimerkiksi palveluiden

   keskittämisestä ja näiden yksityistämisestä? 

 

Kansallisten toimintojen yksityistämiseen paine tulee Tammilehdon (2003) mukaan kansainvälisestä valuuttarahastosta, IMF, maailmanpankista. Nämä tahot ovat pakottaneet yli 150 maata rakennesopeutusohjelmiin, joka tarkoittaa terveyteen, koulutukseen, infrastruktuuri-investointeihin kohdistuvat valtioiden leikkaukset, menojen vähentämiset, rakennesopeutusohjelmat kieltävät valtiontuet.

 

Sote uudistuksella luodaan yksityisille palveluille markkinat ja ennennäkemätön tila Suomeen.

 

Terveyspalvelujen keskittäminen ja potilaiden kotouttaminen puolikuntoisena aiheuttavat enemmän yhteydenottoja hätänumeroon (112). Kentällä asian tärkeyteen on myös herätty, tuo esiin hätäkeskuslaitoksen toimialapäällikkö Tommi Hopearuoho 20.6.2017 hätäkeskustoiminnan asiantuntijalehti Hälärissä. Ensihoitoyksiköiden resurssit eivät ole tehtävämäärän kasvusta huolimatta lisääntyneet.

 

* Miten kova painostus rakennesopeutusohjelmiin on?

* Pysyykö yksittäinen poliitikko tai ryhmä ylipäätään ajaa enää perus- ja ihmisoikeuksia?

* Mitä tästä voi pahimmillaan seurata?

 

Kouvolan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Kati Myllymäki tuo esiin, että mitä nopeammin yksityispuoli kasvaa, sitä vaikeampaa meillä on rekrytoida kuntapuolelle väkeä. (Myllymäki 2011.)

 

Käsittääkseni tämä on kuoleman paikka kuntapuolen työolosuhteille. Julkisen terveydenhuollon työpaikoille on nyt jo vaikea saada esimerkiksi sijaisia ja työtä tehdään alimitoituksella. Epäedullisia tietoisuuden sisältöä vääristäviä taantuneita puolustusmekanismeja nousee yhä lisää näyttämölle väsymyksen ja työuupumuksen (kyynisyyden kasvun) myötä esille, kuten projektio, haitallinen splitting ja kieltäminen.

 

Sote = palvelujen integraatiomalli

 

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen tuo esiin, että korjaavista palveluista on muututtava ehkäisevään suuntaan. Sote antaa tähän myös mahdollisuuden, integraatio: perus- ja erikoistason palvelut integroidaan. Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelma on hyvä. Nyt tulisi luoda alueellisia osaamis- ja tukikeskuksia, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille. Aikaisempaa vaikuttavampi ja asiakaslähtöisempi ja idea on, että nämä ovat sote uudistuksen rakennetta. (Pelkonen 2015.)

 

Näihin koottaisiin erityispalveluja, jotka nykyisin ovat eri sektoreilla. Rikosseuraamuspiiriin joutuneiden lasten nuorten ja heidän perheiden palvelut tämän alle myös, lasten ja nuorten päihdehoitopalvelut, perheväkivaltapalvelut, myös varhaiskasvatus- ja koulutuksen osalta. Perustasolla on ajateltu matalan kynnyksen perhekeskuksia: ajatus on koota peruspalvelut (sosiaali-terveys ja kasvatuspalvelut) yli hallintorajojen. (Pelkonen 2015.)

 

Järjestöjen ja seurakuntien työ sekä vapaaehtoistoiminta sovelletaan yhteen; vertaistoiminta ja yhteisöllisyys. Vahvistetaan koko perheen hyvinvointia. Lasten ja perheiden ongelmat tunnistettaisiin aikaisemmin. Varhaisen hoidon palvelut olisivat esimerkiksi tämän tyyppisiä, varhaista tukea. (Pelkonen 2015.)

 

Järjestötyö integroidaan kiinteäksi osaksi tähän. Kasteohjelmassa tästä on maininta. Voimavaroja vahvistava ja osallistava työote. Muutamissa kunnissa on lastensuojelunkasvu saatu pysähdytettyä uusilla malleilla. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy näin ollen voi lisääntyä. (Pelkonen 2015.)

 

Tämä on ihanteellinen näkökulma ja toivotaan todella, että nämä asiat toteutuavat hyvin ja ihmisten välinen tasaveroisuus ja aito yhteistyö eri ammattikuntien ja järjestöjen välillä syntyisi ja syventyisi. Sote ja maakuntauudistuksen tarkkaa seurantaa ja tutkimusta tulee tehdä, niin talouden näkökulmasta, kuin palvelujen totetumisen ja toteutumattomuuden näkökulmasta.

 

* Miten paljon ministeriöt, Valvira, THL ym. tulevat ohjaamaan eri tavalla (laki & asetukset ym.) eri järjestöjen  

   ja seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten työtä, toimintamalleja ja mihin suuntaan sote ja    

   maakuntauudistuksen kautta?

* Miten edellä mainittujen tahojen itsemääräämisoikeuteen tullaan vaikuttamaan, jotta voivat taikka

   pääsevät toimimaan?

* Miten valtakunnallinen keskittäminen tulee näkymään näiden tahojen toiminnassa?

* Miten korkea (ja minkälainen) koulutus vapaaehtoistoimijalta tulevaisuudessa edellytetään, jotta pääsee

   vapaaehtoiseksi?

* Onko näiden toimintamallien (voimakas keskittäminen) takana todellisuudessa globaali yhä lisääntynyt

   (tiedostamaton) perusturvattomuudentunne, joka suuntaa toiminnan näin?

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma 2016-2019 on  julkaistu – valvonnassa siirrytään kohti kokonaisuuksien ohjausta.

 

Linkki alla tähän.

http://www.valvira.fi/-/sosiaali-ja-terveydenhuollon-valtakunnallinen-valvontaohjelma-2016-2019-on-julkaistu-valvonnassa-siirrytaan-kohti-kokonaisuuksien-ohjausta

 

 

”Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitteena on turvata riittävän laadukkaat palvelut ja niiden saatavuus yhdenvertaisin perustein” (Pöysti 2015).

 

* Miten tämä on ylipäätään mahdollista? - Ei mitenkään.

* Eikö virka- ja lakimiesten tulisi jos joidenkin tämä tietää?

* Tulisiko virkamiesten mennä 6 kuukaudeksi käytännön töihin/kentälle?

* Lähteekö ihmiset työelämästä yhä enemmän pois? Ks. Traumamalleista-sivusto.

 

Jarmo Juntunen (ps) kirjoittaa sotesta 4/2015 että ”hallituksen ajama uudistus olisi ollut kansanvallan kannalta taantumista lähes sata vuotta taaksepäin tsaarin vallan aikaiseen virkamiesvaltaiseen hallinnointiin”. (Juntunen 2015).

 

* Niinpä.

 

Sote uudistuksen myötä päivystävät sairaalat lakkautetaan, niin että nykyisistä 19:sta sairaalasta jäljelle jää 12 sairaalaa. Jäljelle jäävät sairaalat ovat Rovaniemi, Oulu, Kuopio, Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä, Pori, Tampere, Lappeenranta, Lahti, Turku ja Helsinki. Suomeen muodostetaan 18 itsehallintoaluetta ja niiden pohjalta 15 sote-aluetta. Alueiden päättäjät valitaan vaaleilla. (Yle Uutiset 2015.)

 

Ympärivuorokautinen päivystystoiminta keskitetään 12 keskussairaalaan, muissa keskussairaaloissa toimintoja karsitaan, niin että suppea päivystys (24/7) säilyy. Nämä tukeutuvat jatkossa kuitenkin kahteentoista jäljelle jäävään sairaalaan. (Yle Uutiset 2015.)

 

Tavoitteena on julkisen hallinnon selkeyttäminen, johon kuuluu kolme sektoria eli kunnat, itsehallintoalueet ja valtio. Työterveyshuollon asemaa käsitellään tulevaisuudessa myös. Sotella on tarkoitus säästää 3 miljardia euroa. Antti Rinne (SDP) arvio, että sote uudistus johtaa epätasa-arvoon terveydenhuollossa. Sote mallin käytännön vaikutuksia voi vain arvailla. Sote alueiden toiminnan on määrä alkaa 1.1.2019. (Yle Uutiset 2015.)

 

SDP:n Ville Jalovaara kirjoittaa, että sote uudistus on suurin hallinnollinen uudistus jälkeen 1865, kun kunta ja seurakunta erotetiin toisistaan sekä julkisen terveydenhuollon ja kunnallisen demokratian kannalta sote on kuolinisku.

Kuntien valta siirtyy soten myötä itsehallintoalueille valinnanvapauspykälän kautta voimme sanoa hyvästit julkiselle terveydenhuollolle.  (HS 2015.) 

 

Toimintamallien keskittämisen tie on vanha neuvostoliittolainen malli.

 

* Duumastako tämmöiset ohjeet tulee, että miten Suomi tulee ”uudelleenrakentaa” nimikkeellä

   palvelurakenneuudistukset?

* Mikä ja minkälainen on tulevaisuuden Suomi?

 

Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta muistuttaa valtioneuvostoa perus- ja ihmisoikeuksien tärkeydestä ja oikeudellisesta velvoittavuudesta. Valtuuskunta rohkaisee valtioneuvostoa tekemään johdonmukaisia ja selkeitä perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa koskevia linjauksia. Lisäksi valtioneuvoston on arvioitava etukäteen, miten sen esittämät toimenpiteet, kuten säästöpäätökset, vaikuttavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kaiken lisäksi valtuuskunta kehottaa valtioneuvostoa laatimaan perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman. (Ihmisoikeuskeskus 2015.)

 

Suomi ja Venäjä tiivistävät sosiaali – ja terveysalan yhteistyötä tuodaan esiin STM:n uutisissa vuodelta 2012.

 

Yhteistyömuistio (linkissä) on Suomen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon ja Venäjän varaterveys- ja sosiaalikehitysministeri Veronika Skvortsovan allekirjoittama.

 

* Mitä muita tuoreita muistiota tai sopimuksia ovat suomalaiset poliitikot allekirjoittaneet

   venäläisten/KGB:n kanssa?

* Tämä on myös varautumisen näkökannalta tärkeä tietää. Miksi? Koska venäläinen maan

   ja johtamisen kulttuuri on erilainen  kuin Suomen. 

 

http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/finland-and-russia-strengthen-cooperation-in-social-and-health-sector

 

* Integroituuko sote hanke myös muihin toimintamalleihin?

 

Valmiuslain 3 § poikkeusolojen määritelmästä esiin tuo mm.

3) ”väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat” (L 29.12.2011/1552)

 

On olemassa väitöskirja esimerkiksi siitä, että sujuva arki maaseudulla edellyttää toimivia palveluja (Hämeenaho 2014, alla sivusto)

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/05/tiedote-2014-05-23-14-49-42-309392

 

* Miksi kansalta ei kysytty näkökulmaa, jotta tahtooko se maakunta - ja sote uudistuksen käyvän

   peremmälle?

 

Lähteet

HS 2015. Onko köyhällä pian varaa lääkkeisiin? Helsingin Sanomat 9.11.2015.

Ihmisoikeuskeskus 2015. Ihmisoikeusvaltuuskunta: perus- ja ihmisoikeudet turvattava kaikessa valtioneuvoston toiminnassa.

http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x177247=2533515

IL 2015. SDP: Ratkaisu eduskuntaan. Iltalehti 9.11.2015.

Juntunen J. 2015. Juntunen: Sote olisi vienyt Suomen sata vuotta taaksepäin

http://www.jarmojuntunen.fi/eduskuntavaalit2015/Juntunen–SOTE-olisi-vienyt-Suomen-sata-vuotta-taaksepain–id-103.html

L 29.12.2011/1552. Valmiuslaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552

Koivunen A. 2015. Pressiklubi viittomakielellä 8.11.2015. Jakso 29.

Myllymäki K. 2011. Yksityislääkärille vakuutuksen turvin yhä useammin.

http://yle.fi/uutiset/yksityislaakarille_vakuutuksen_turvin_yha_useammin/5308697

Pelkonen M. 2015. Suojele lasta – järjestelmä lapsen puolella? Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushankkeen (LaskeTut 2013-2015) päätösseminaari 2015. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.

Pöysti T. 2015. Sote-uudistus. Onko lääkäriin helpompi päästä sote- uudistuksen myötä? Haastattelu https://www.youtube.com/watch?v=G7ab8dddJJE