Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

  

ITSENÄISYYS

 

Suomen kansa kasvaa

henkinen.

Juhlaan itsenäisyyden, sadan vuoden

kypsyyden.

Voiman henkisen, näytti edessä tykkien.

Suojelusenkelin oli johdatus,

taivaan varjelus.

On jälleen Enkeli luonamme maan,

maanjohtoa tiedottaa.

Suunnitelmista vieraan maan,

kertoa nyt saa.

Rajoja suojelkaa, oikeusvaltiota

rakentakaa.

Maa metsien, järvien, kullan

kimalluksinen.

Maasta muistot nostakaa, maa antaa

aihetta juhlimaan.

Maata viljelkää, vilja kultaa

kasvattaa.

 

 

Kuvat Pixabay (ellei toisin mainita)

 

Suomen kansa henkinen.

Kansa omaperäinen, suojelun

arvoinen.

On monta muistamisen aihetta.

Suomi vaihtaa nyt

vaihetta.

100-vuotissyntymäpäivää Suomelle

hyvää.

Sodan veteraaneille aina kiitosta

toivottakaamme syvää.

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 12/2016

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään

 

 

Ovatko Suomen viljavarastot riittävät?

Ne eivät ole.

https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/videot/

 

 

MAAKUNTAUUDISTUS

 

Virkamies rakentaa maakuntaa yhtä

Suomeen tavoittaa.

Suomi kaupattiin mutta kenen taskuun

rahat tungettiin?

Miksi kysyy kansa maan, miksi maata

näin heikosti

johdetaan?

Miksi kuntaa yhtä tavoitellaan?

Kuntauudistus kansaa valvoo ja

rajoittaa.

Johtopallilla istua nyt kannattaa, siellä edut

ja rahat jaetaan.

Työväki maan todeksi sen pian

nähdä saa…

Väliportaaseen ruoka enää riittää vaan.

Tästä alaspäin kerjää

kansa maan.

Järjestäytyy joukot kuntien, omaa turvaa

suojelemaan.

Ruokaa vartioimaan ja

jakamaan.

Valtioneuvosto aseistariisuntaakin kohta

harjoittaa.

Ruotsiin perheet pakenee ja väki täällä

yhä vähenee.

Virkamies virkamies miksi leivän

mieheltä näin veit?

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 4/2017

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään

 

 

SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT 

 

Suomen asevoimat tietoa

kehittää. 

Käytäntöön tämän asentaa, suojana maan

tieto toimia nyt

saa. 

Tieto antaa aikaa, 

aikaa tarvitaan, kun työ asevoimien

alkaa. 

Asevoimat tietää: 

väylät paikattava on, ne kaikki

etsittävä on. 

Väylät täällä ovat, rannoilla tuulisilla, kaupungilla,

kasvaa korruptiolla. 

Väylät maassa ovat, ilmassa äänen ja 

sanassa lainatussa. 

Sanassa lainatussa, sana kasvaa

ympäri Suomen

maan. 

Asevoimat vahvat ovat, 

maailmalla niitä katsotaan ja salassa

ihaillaan. 

Tästä vielä kuullaan ja työ asevoimien

palkitaan. 

Mistä voimat tiedon saa, se salaisuus

on maan.

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 6/2017

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään

 

  

RAHANPESU

 

Rahanpesua Helsingissä, kadulla 

kauppojen 

kalliiden, pankki rahaa pesee

ulkomaiden. 

Viroa, Latviaa ja Liettuaa koko

Baltian valuuttaa. 

Raha venyy mittoihin uusiin, 

kuin taikurin hatusta se

luotiin. 

 

 

Sinistä, vihreää ja punaista tulee

rahasta, vähän myös

keltaista. 

Liettua johtaa verkostoa, käyttää näin

Suomea. 

Viroa pelottaa, sen itsenäisyys

askarruttaa, 

sotkee itsensä rahaan, joka

painostaa. 

Itsenäisyyttä Viron pian näin

vavistaa. 

Rahanpesua ei mies ulkomaiden

kainosta, kyse on 

vallasta. 

Tulee Helsinkiin, kadulle kauppojen

kalliiden, 

uusien valuuttojen.  

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 6/2017

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään

 

 

Yle uutiset 10.6.2018 KRP: "Ammattimuulien" rahanpesuyritykset lisääntyneet Suomessa – pankkitilejä avataan väärennetyillä papereilla. Poliisi tutkii Suomessa toistakymmentä ammattimaisten kätyreiden rahanpesuepäilyä ja on jäädyttänyt pankkitilejä tutkinnan takia. https://yle.fi/uutiset/3-10244506

Yle uutiset 4.7.2018: "Danske Bankin rahanpesukohu Virossa paisuu, summa yli tuplasti odotettua enemmän: laittomia rahansiirtoja 7 miljardilla". 

Epäilyn alla ovat ainakin olleet Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiri ja maan turvallisuuspalvelu FSB.

https://yle.fi/uutiset/3-10288119

 

Ja lisää on tulossa, katsothan sivun Rikospaljastuksia paljon lisää! 

Yle Uutiset 4.3.2019  "Uusi massiivinen tietovuoto ”Troikan pesula” paljastaa: myös Suomen Nordeaan tullut satoja miljoonia epäilyttävistä lähteistä. Vuodon keskeinen aineisto koskee tilisiirtoja, jotka on tehty liettualaisista Ūkio Bankasista ja Snoras-pankista. Viranomaiset ovat sulkeneet molemmat pankit".

 

 

 

MAYDAY MAYDAY

 

Tiedätkö Sinä tämän?

Punainen hakaristi nousemassa Suomeenkin

nyt on.

Tuovatko sen poliitikot mukanaan tietoisesti vai

tietämättään?

Suomen eduskunta sen päättää, minkä tunnuksen

maallemme näin jättää.

Onko se hakaristi tuo punainen?

Vankila ihmisen vai tietoinen valinta

– kansanvapauden.

Valinnat poliitikkojen sen kertovat, ovatko lipussamme

värit vapauden?

Sininen ja valkoinen, maailmassa jonne

nyt kuljemme.

Euroopan ja USA:n johtajat sen tietävät:

Hitlerin perintö elää päällä maan.

Kadonnut se ei ole minnekään, vaan aina löytyy

työnjatkaja, toisten orjuuttaja.

Älyä, älyä kaikkeen tarvitaan, jotta suunnitelma tämä

toteen käydä saa sekä

hengenheimolainen saman rodun kansalainen.

MAYDAY   MAYDAY

M a a i l m a n k a i k k e u s   n y t   t i e d o t t a a …

Vapaanako ihminen elää saa, tiedostaessaan

runon sanomaa?

Luottaessaan sisäiseen viisauteen se

ihmistä täällä

johdattaa, ja vaikeina aikoina näin

kuljettaa.

Hiljaisuuteen käännä nyt mielesi, ovat siellä

vastaukset sisälläsi.

On ihmistä paljon suurempaa, sen jokainen vielä

tuntea saa, kun henkisille jaloilleen itsensä

näin kohottaa. 

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 2/2011

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään.

 

 

 

INTUITIO

 

Tuohon tunteeseen sisäiseen jos ihminen

luottaa alkaisi,

niin parempi täällä ihmisen elo

olla voisi.

Poliitikot sen jos taitaisi, niin lapsikin

ruokaa pöytään saisi.

Meillä perusturva vaatimaton on.

Elätä se ei, silloin kun joku työpaikan

alta vei.

EU:hun usko oli, harhamaailmaan kansa

johdatetuksi tuli.

Kuka vei meidän rahat?

Kysyy poliisit – konnille pahat.

Vedätys on kovaa, sitä heti uskoa

ei voi kukaan.

Peliä kaikki, kaikki on vain.

Oli aika käymässä vähiin, kun ehti tieto 

                                                                 tulla väliin.                                                                  

Kuka johtaa maailmaa, sen taloutta ja

terveyttä ihmisenkin?

Onko kaikki käsissä Luojan?

Vaiko ihmisten psykopaattisten, niin

kylmäsydämisten

ja mielisten.

Ihmisoikeudet paperilla ovat mutta

toteutuvatko

ne koskaan maailmassa tässä,

jossa ahneus ja

persoonan hauraus ovat läsnä?

Maailmasta terveemmän saamme,

kun keskitymme ensin lapseen

pieneen.

Turvatkaamme persoonan terveen kasvun,

jolloin yhteiskuntakin terveempi

olla voi

ja oikeudenmukaisuuden

mukanaan

näin toi.

 Marena Tiaskorpi-Mattila 1/2011

    Kaikki tekijänoikeudet runoihin pidätetään

 

  

RISTILLE

 

EU valtatie liian iso meille lie, kiveä soramonttua

vielä sivutien. 

Katsoo tiekarttaa ihminen, 

josko se olla näin päin

vaiko

toisinpäin? 

Vetää EU kartta itään päin, kääntää

ohjauspyörää ihminen

näin. 

Joutu emokarhun kyntehen,

terävään otteeseen. 

Kynnet multaa, verta altapäin,

kouras kiinni takaa

päin. 

Karhu puree kaulasta ja raahaa

meitä mahasta. 

Kaula kaventunut sanat uudet antaa, ne ristille

meidät näin

kantaa. 

Ristille ristille veriselle

ristille. 

Eipä uskonut ihminen joutuvansa karhun

kyntehen. 

Karhun kanssa mittelöö ja ristiltä

vielä maha auki

huuteloo. 

Mitäs lähdit EU valtatielle, karttoja lukemaan

sivutielle? 

Odotti pentukarhu kotona syliin ottajaa ja

pienen karhun ruuan

maksajaa.

 

 Marena Tiaskorpi-Mattila 6/2017

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään

 

 

* Kierritetäänkö Suomea EU:n kautta varkain Venäjälle, mm. erilaisten asetusten kautta, joista ei ymmärretä mihin

   nämä johtaa? Ks. Venäjä sivusto.

* Ketkä poliitikot ovat Suomessa hankkeessa tietoisesti mukana, onnistuuko tämä?

* Mikä on Suomen kansainvälisoikeudellinen asema tulevaisuudessa?

 

Merkelhän sen kertoi Kansalainen 25.11.2018 

 

"Angela Merkel: Kansallisvaltioiden tulee valmistautua luopumaan itsemääräämisoikeudestaan"

 

 

 

HYVINVOINTIVALTIO

 

Onnellinen lapsuus jos meillä oisi, niin valtio

hyvinvoiva kasvaa voisi.

Vanhempi usein lapselle valehtelee, etuna lapsen

itselleen

tämän uskottelee.

Lapsi näkee sen, minkä aikuinen yrittää piilottaa,

kätkeytymällä valheen taa.

Asenteesta tästä nyt eroon täytyy päästä,

sillä muuten valhe kasvaa vaan ja

totuutta

vaikea on erottaa.

Lapsen päänkin tämä sekoittaa.

Lapsi tämä yhteiskuntaa rakentaa ja

päättäjänäkin

valtioportaassa ahertaa.

Itselleenkö etuja hamuaa ja valhetta

valhetta

kaikki se on vaan.

     Valtiovallan lelut suurenee ja kauemmaksi  

                kansasta erkanee.           

Bussiinko päättäjä uskalla tulla ei,

omnipotenssiko

mukanaan sen vei.

Mihin kansan rahat katoaa?

Pullakahviin, valtiovallanko kestiin vai

ulkomaillako

ne pestiin?

Yhteiskunta, joka valheeseen rakentuu,

itseensä

ennemmin tai myöhemmin

tukehtuu.

Mikäli muutosta tahdot suuntaan tähän,

siis lapsesta

aloita rakennustyö edes vähän.

Hyvinvointi syntyy lapsuudesta, joka oikein

päin rakentuu

ja jossa läsnä on

vanhemmuus.

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 10/2011

Kaikki tekijänoikeudet runoihin pidätetään. 

        

 

TARJA HALONEN

 

Kumartaa Venäjää edestä

ja takaa,

agenttilaukkua  kantaa.

Sulle  ja mulle sen tahtoo antaa,

passia venäjän.

Arvolla presidentin omia asioitaan

hoitelee,

nylväillen moukkailee, kun tästä

huomauttelee.

Sokea kansa uskoo

Haloseen.

Kääntyy selkä, kun totuus

etenee.

Puheita menneitä, kun tarkistelee,

totuus sieltä itsensä

paljastelee.

Lehdistöstä nämä löytynee.

Kuumottaa nyt kovasti, mekkoa polttaa

niin kiihkeästi.

Ajaa kohta SUPO takaa.

Kuuntelee ja tarkastelee...

Kuka presidentin toimivallalla

täällä ajelee?

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 2/2017

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään.

 

Jyrki Katainen (kok) toi esiin tai antaa Ilta-Sanomissa vaikutelman, että ”nyt on menossa integraatio suomalaisten ja venäläisten ihmisten välillä” (Ilta-Sanomat 2013).

 

* Tulisiko median tiedustella, että mitä tämänkaltaisilla lauseilla tarkoitetaan ja onko tällä integraatio ilmiöllä mitään

   tekemistä uudistuneen perustuslain kanssa? Alla perustuslakimuutos avattu.

 

 

 

 

INTEGRAATIO 

 

EU vetää Suomen edut

alaspäin, 

kansa konkurssiin lähes joutuu

näin. 

Maan velkaantuminen tätä

tukenee, 

Kreikka takuilla

syvenee. 

EU määrää mihin Suomi joutunee,

jäsenyydestä tämä 

johtunee.

Valmistaa Suomen liitokseen,

uuteen Venäjä

järjestykseen.

Jyrki Katainen meille tämän ilmoitti,

siksi takuitakin

kiirehti.

Velkataakkaa edistäen, toimii

etuna liitokseen näin.

Suomi-Venäjä integraation lehdessä

tiedottaen. 

Keskitysleiri ajatuksen näin

syventäen, 

työmiehen etuna tämän

uskotellen. 

Medialle valehteli ja näin

hikoili. 

Kävi jenkeissä oppia ottamassa,

mafia kummisetää

kuuntelemassa.

Keskittämismalli paperilla juoksenteli,

sote-maakuntajärjestykseen

sen peitteli.

Poliitikot salassa sen myös

keitteli,

keskitys ajatustakin ihaili, laumassaan

sitä toisilleen vielä

kehuskeli. 

Jyrki paikan itselleen EU:hun näin

ajoi, 

Kreikka takuilla ja Suomen Venäjä

lailla. 

Tanssii Brysselin pöydillä ja Suomella maksattaa,

korkoa kovaa yhä

kasvavaa, 

vieras on mies tämän

maan. 

Ruisleipääkö ikävä tulee? 

Kavereilta kyselee, jotka integraatiota tätä

ihmettelee. 

Kyllä Putin sinuakin

vielä tukenee. 

Kävi muutama ministeri vielä

Venäjällä. 

Karttaa kenraalin itsekin ihailemassa, 

kopioa mukaan vielä

pyytelemässä. 

Valmisteluja Suomen pitkälle

jo vietiin 

armeijaakin alas

ajettiin. 

Kiireellä kun asioita ajetaan, näiden

motiivit

usein salataan. 

Työmiehen tarina kallis on meille,

vei

eduskunnankin harhateille. 

 

Marena Tiaskorpi-Mattila 7/2017

Kaikki tekijänoikeudet pidätetään

 

Onko Kataisen tulevaisuus käsiraudoissa?

 

 

 

 

Perustuslain kautta kansallisvaltiot luovuttavat lopullisen itsemäärämisoikeutensa pois?

 

SUOMEN PERUSTUSLAKI 11.6.1999/731 JA SEN UUDISTUS 1.3.2012. (L 11.6.1999/731.)

 

Suomen perustuslain rakenteet ovat muuttuneet merkittävästi.

 

* Miksi ja mitä varten ja miksi tästä ei tehty kansanäänestystä?

 

* Miksi muutoksesta ei käyty julkista keskustelua?

 

VIISI MUUTOSTA ON PERUSTUSLAKIIN INTEGROITU

1. Euroopan unionin jäsenyys  Huomio!

2. Poikkeusolot Huomio!

 

(Ks. Valmiuslaki 1.4.2015 astunut voimaan 3§ poikkeusolojen määritelmä  

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552)

 

3. Valtioneuvoston roolin korostuminen 

4. Presidentin vallan karsiminen  

5. Suomen toimivallan siirto Huomio!

 

1 luku

Valtiojärjestyksen perusteet

1 §

Valtiosääntö

”Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen(4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 muutettu 3 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa”.

”Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi”.

 

Pohdinta

 

* Miksi EU jäsenyys kirjattiin vasta nyt lakiin?

* Ovatko kaikki jäsenvaltiot kirjanneet jäsenyytensä perustuslakiin?

* Vaikuttaako Euroopan unionin jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin yhdessä toimivallan tai valtojen

   siirron kanssa Suomen yhä syvempään integroimiseen ulkomaisten tahojen, organisaatioiden, järjestöjen,

   kauppajuristien ja jopa Venäjän haltuun?

* Ovatko perus- ja ihmisoikeudet näiden siirtojen toteutumisen myötä heikentymässä?

* Vaikuttaako EU-jäsenyyden ym. kirjaaminen perutuslakiin Suomen geopoliittiseen sijaintiin Euroopan

   kartalla?

 

 

2 luku

Perusoikeudet

14 §

Vaali – ja osallistumisoikeudet

”Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään tässä perustuslaissa”.

”Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa asuvalla muulla Euroopan unionin kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 lisätty 2 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

”Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla”.

”Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon”.

23 § (4.11.2011/1112)

Perusoikeudet poikkeusoloissa

”Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet”.

”Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta”.

L:lla 1112/2011 muutetun 23 § tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

23 §

Perusoikeudet poikkeusoloissa

”Perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia”.

 

Pohdinta

 

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen tuo esiin, että tilapäinen poikkeus perusoikeuksiin on sallittua vain poikkeusoloissa. Näitä poikkeusoloja ovat esimerkiksi Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys, vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavaava poikkeusolo, erittäin vakava luonnonmullistus, pandemiat ja suuronnettomuudet. (Ojanen 2015.)

 

Nämä vastaavat sitä vakavuuden tasoa, jota kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja niiden valvontaelinten käytännössä on hätätilalta edellytetty. Yksinomaan taloudelliset kriisitilanteet eivät täytä ihmisoikeussopimusten kriteerejä, jotka hätätilalle on annettu, myöskään laajaa työtaistelutoimenpiteitä ei voida pitää poikkeusolona. (Ojanen 2015.)

 

Järjestön kouluttaja toi luennollaan esiin, että yleensä ottaen eri poikkeusolojen alaisuuteen ei välttämättä tarvitse koko Suomea julistaa, alue voisi esimerkiksi olla vain Helsinki. Poikkeusoloissa puututaan taikka rajoitetaan perus- ja ihmisoikeuksia.  

 

Samanaikaisesti on vielä tullut voimaan Laki poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnasta.

 

* Mitä oikeustoimia tällä tullaan hakemaan?

* Pakkorokotuksia pseudopandemian kautta?

* Väestön osien eristämisiä kansallisen turvallisuuden nimeen?

* Kotimaisia FEMA-keskuksia?

 

Mitä Suomessa poikkeusolojen kautta tullaan mahdollisesti hakemaan tähän on syytä kiinnittää huomiota.

 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111554
http://stm.fi/valmiusasiat

 

4 luku

Eduskunnan toiminta

39 §

Asian vireilletulo eduskunnassa

”Asia tulee eduskunnassa vireille valtioneuvoston antamalla hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla. (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Asia tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla”.

”Kansanedustajalla on oikeus tehdä:

1) lakialoite, joka sisältää ehdotuksen lain säätämisestä;

2)talousarvioaloite, joka sisältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä; sekä

3)toimenpidealoite, joka sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä”.

 

Pohdinta

 

Valtioneuvosto käsitteenä on laajempi kun hallitus, sillä laajassa mielessä valtioneuvosto käsittää hallituksen lisäksi ministeriöt. Ministeriöiden virkamiehillä on huomattavaa valtaa. (Johanson, Oulasvirta & Vakkuri 2016.)

 

Valtioneuvosto käsite korostuu uudistuneessa perustuslaissa.  

 

* Onko valtioneuvostosta, ministeriöistä ja siellä toimivista virkamiehistä tullut erittäin määrääviä tahoja?

* Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeistopuolueiden tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta?

* Tulisiko kaikkien virkamiehiksi pyrkivien ja jo asemassa olevien taustat tarkasti tutkia?

 

Valtion asioita ajaville virkamiehille ja poliitikoille tulisi kaikille tehdä psykologiset testit.

 

* Luodaanko valtioneuvostosta käsin jälleen tarkoitushakuisesti psykologisesti paniikkitilanne (mm. Kreikan

  vakuudet) ja kiire, jotta eduskunnalle ei jää aikaa ja mahdollisuuksia tarkemmin miettiä tilannetta ja asioiden

  realistisuutta, kun on jo äänestettävä esimerkiksi toimivaltojen siirrosta?

 

46 §

Eduskunnalle annettavat kertomukset

Valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. (4.11.2011/1112)”.

”Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia sen mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään”.

L:lla 1112/2011 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

Hallituksen tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus toiminnastaan sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta”.

”Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia sen mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetään”.

49 § (4.11.2011/1112)

Asioiden käsittelyn jatkuvuus

”Valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä”.

L:lla 1112/2011 muutettu 49 § tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

49 §

Asioiden käsittelyn jatkuvuus

”Valtiopäivillä kesken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu”.

Välikysymyksen ja valtioneuvoston tiedonannon käsittelyä ei kuitenkaan jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Valtioneuvoston selonteon käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä vain, jos eduskunta niin päättää. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaessa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä”.

 

Pohdinta

 

Demokratian kaventumista joka puolella. Tämän kautta kansainvälisten asioiden hoitaminen on helpompaa mm. ulkovaltojen hallinnon eli muun muassa suurten jäsenmaiden etujen ajaminen.

 

53 §

Kansanäänestys ja kansalaisaloite (4.11.2011/1112)

L:lla 1112/2011 muutettu otsikko tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Kansanäänestyksen järjestäminen”.

”Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista”.

”Kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla”.

”Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 lisätty 3 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

5 luku

Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto

58 §

Presidentin päätöksenteko

”Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta”.

”Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Valtioneuvosto voi tällöin antaa eduskunnalle muusta kuin lain vahvistamista, virkaan nimittämistä tai tehtävään määräämistä koskevasta asiasta selonteon. Tämän jälkeen asiasta päätetään eduskunnan selonteon johdosta hyväksymän kannanoton mukaisesti, jos valtioneuvosto tätä ehdottaa. (4.11.2011/1112)”.

”Presidentti päättää 1 momentissa säädetystä poiketen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:

1)Valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle

2)ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä;

3)armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä; sekä

4)Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista.

Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Valtioneuvoston kokoonpanon muutoksen, joka koskee koko valtioneuvostoa, esittelee kuitenkin valtioneuvoston asianomainen esittelijä.

Presidentti päättä sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti päättää sen mukaan kuin lailla säädetään.

Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan päätetään sen mukaan kuin lailla erikseen säädetään. (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Jos presidentti ei päätä asiasta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen mukaisesti, asia palautuu valtioneuvoston valmisteltavaksi. Hallituksen esityksen antamisesta ja peruuttamisesta päätetään tämän jälkeen valtioneuvoston uuden ratkaisuehdotuksen mukaisesti”.

”Presidentti päättää 1 momentissa säädetystä poiketen ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:

1)valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle;

2)ennenaikaisten eduskuntavaalien määräämisestä;

3)armahduksesta sekä sellaisista muista laissa erikseen säädetyistä asioista, jotka koskevat yksityistä henkilöä tai jotka sisältönsä vuoksi eivät edellytä valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyä; sekä

4)Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetuista muista kuin maakunnan taloutta koskevista asioista”.

”Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Valtioneuvoston kokoonpanon muutoksen, joka koskee koko valtioneuvostoa, esittelee kuitenkin valtioneuvoston asianomainen esittelijä”.

”Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ministerin myötävaikutuksella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Sotilaallisista nimitysasioista ja tasavallan presidentin kansliaa koskevista asioista presidentti päättää sen mukaan kuin lailla säädetään”.

”Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisienhallintaan päätetään sen mukaan kuin lailla erikseen säädetään. (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 lisätty 6 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

 

66 §

Pääministerin tehtävät

”Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa”.

”Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä. (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 lisätty 2 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

”Pääministerin ollessa estyneensä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri”. 

8 luku

Kansainväliset suhteet

94 §

Kansainvälisten velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen

”Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen”.

 

”Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä .(4.11.2011/1112)”.

”Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita”.

L:lla 1112/2011 muutetun 2 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä”.

’”Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita”.

 

95 §

Kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattaminen

”Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla.  Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella.(4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 muutetun 1 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla.  Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan tasavallan presidentin antamalla asetuksella”.

 

”Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Jos ehdotus kuitenkin koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista, eduskunnan on se hyväksyttävä sitä lepäämään jättämättä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Yleiset säännökset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden julkaisemisesta annetaan lailla”.

 

Pohdinta

 

* MAYDAY MAYDAY

* Tämän lakipykälän kaikki porsanreiät tulisi tutkia.

* Täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto?

* Muuttuuko Suomen ja Venäjän väliset rajat valtiosopimuksella?

* Pohjustetaanko Suomen liitos Venäjään täysin salassa ja kansan selän takana?

* Paljonko suomalaisille poliitikoille maksetaan siitä, jotta rajat muuttuvat rauhanomaisesti?

* Miten Suomi voisi menettää täysivaltaisuutensa, jotta toimivalta siirrettäisiin esimerkiksi tämän takia 

   Suomen valtion turvallisuuden heikentymisen myötä?

* Sota tilanteessa toimivallat mahdollisesti siirrettäisiin, ajatuksella että järjestö tai valtiosopimus

   antaa turvallisuutta?

* Kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan ilman presidentin antamaa asetusta, mitä tällä haetaan taikka

   helpotetaan?

* Voidaanko asetuksella Suomi integroida Venäjälle tietoisesti tai tietämättään?

* Mikäli presidentti olisi jostakin asetuksesta erimieltä, niin mitä tästä seuraisi?

* Pahimmillaan tämän pykälän kautta maa integroidaan Venäjälle oman toiminnan kautta rauhanomaisesti tai Venäjän

   painostuksella tai jopa hyökkäyksen ilmetessä (isoilla mailla on valtaa)

* EU jopa kieltäisi Suomea puolustautumasta sotilaallisesti?

   Lukijan tulee huomioida, että elämme maailmassa, jossa kaikki on vain bisnestä.

 

Kansainvälisten velvollisuuksien johdosta valtion sisäinen toimivalta (valtion ja kansan oikeus valita oma yhteiskuntajärjestelmänsä, harjoittaa kansallista politiikkaa ja järjestää vaalinsa ilman ulkopuolista sekaannusta) on kaventumassa (Hannikainen & Koivurova 2014).

 

* Mikä ja millainen on tulevaisuuden Suomi ja keiden psyykkisistä aineksista tämä on muodostunut?

  Bilderberg tietoa USA sivustolta.

 

10 luku laillisuusvalvonta

Laillisuusvalvonta

118 §

Vastuu virkatoimista

”Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään”.

”Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)”.

L:lla 1112/2011 muutettu 3 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa”.

 

11 luku

Hallinnon järjestäminen ja itsehallinto

126 § (4.11.2011/1112)

Nimittäminen valtion virkoihin

”Valtioneuvosto nimittää valtion virkoihin, jollei nimittämistä ole säädetty tasavallan presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi”.

”Presidentti nimittää tasavallan presidentin kanslian päällikön sekä määrää tehtävään edustustojen päälliköt”.

L:lla 1112/2011 muutettu 126 § tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

126 §

Nimittäminen valtion virkoihin

”Tasavallan presidentti nimittää ministeriöiden kansliapäälliköt samoin kuin tasavallan presidentin kanslian päällikön ja esittelijät sekä määrää tehtävään edustustojen päälliköt. Presidentti nimittää ja määrää tehtävään myös ne muut virkamiehet, joiden nimittäminen tai tehtävään määrääminen säädetään muualla tässä perustuslaissa tai lailla presidentin tehtäväksi”.

”Valtioneuvosto nimittää niihin valtion virkoihin, joihin nimittämistä ei ole säädetty presidentin, ministeriön tai muun viranomaisen tehtäväksi”.

 

Pohdinta

 

Suomen presidentin valtaa on karsittu.

* Onko valta siirtynyt yhä enemmän valtioneuvoston monikansallisen toiminnan tavoitteiden alle?

 

Keskustelut jotka viriävät yhteiskunnassa ja etenkin henkilöiden kautta, jotka ovat valtion johdossa kertovat aina tulevasta, joihin keskusteluihin ja asenteisiin tulisi kiinnittää huomiota.

 

12 luku

Maanpuolustus

128 §

Puolustusvoimien ylipäällikkyys

”Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä poikkeusoloissa luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. (4.11.2011/1112)”.

”Presidentti nimittää upseerit”.

L:lla 1112/2011 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.3.2012.

 

Aiempi sanamuoto kuuluu:

”Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle”.

”Presidentti nimittää upseerit”.

 

Pohdinta

 

* Miksi Suomen uudistuneeseen perustuslakiin on syvemmin kirjattu poikkeusolot?

* Miksi kukaan ei kerro kansalla mitä tämä tarkoittaa?

* Mihin asioihin tätä tullaan tarvitsemaan?

 

Järjestön kouluttajan esiin tuomana uudistuneen lain myötä ylipäällikkyyden voi luovuttaa vain hätätilassa eli poikkeusolojen aikana.

 

* Mutta kenelle?

 

Poikkeusolot löytyvät 1.4.2015 voimaan tulleesta Valmiuslaista 3§.

 

* Voiko ylipäällikkö hätätilassa olla esimerkiksi valtioneuvoston virkamies, joka ei aja Suomen asioita?

 

Poikkeusolot ja toimivaltojensiirto ja sen seuraukset ovat ilmeisesti toimintamallit, jonka kautta pyörät pyörii, kohti maailman yhdentymistä ja yhden lainsäädännön eli virallisen alueellisen tai maailmanparlamentin/hallituksen piiriin(?).

 

* Mikä on toiminnan eettis-moraalinen puoli – perusoikeuksien kaventuessa – tulisiko tätä alkaa tutkimaan ja 

   määrittelemään?

* Missä on suomalainen ihmisoikeustutkimus ja tutkimus lainsäädäntö muutoksista?

* Miksi tämänkaltaisia muutoksia tehdään hiljaa kansan selän takana ja kaikella lainsäädännöllä ohjataan kuitenkin

   kansan käyttäytymistä?

 

Rikoslakikin muuttunut.

 

* Mitä tämä tarkoittaa?

* Mitä rikoslaki sanoo, mikäli mahdollisesti Suomi yrittää vaatia oikeuksia kansainväliseltä järjestöltä

  esimerkiksi Euroopan unionilta (tai jonkin valtion hallitukselta) huomatessaan, että myös maan sisäpolitiikkaa

  johdetaan yhä syvenevästä kapitalismista käsin ja EU-oikeudesta käsin, jotka mitä suurella todennäköisyydellä

  heikentävät perusoikeudet?

 

Suomen rikoslakiin lisäys terrorismirikoksista alla olevasti lainattuna.

34 a luku (24.1.2003/17)

Terrorismirikoksista

6 § (24.1.2003/17)

Määritelmät

”Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on:

1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa;

2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin;

3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai

4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille.

Kansainvälisellä järjestöllä tarkoitetaan hallitustenvälistä tai merkityksensä ja kansainvälisesti tunnustetun asemansa perusteella siihen rinnastettavaa järjestöä”.

 

* Onko mahdollista, että Suomen kuuluessa kansainvälisen järjestön toimivallan alle ja myöhemmin pyytäessä taikka    pakottaessa kumoamaan jonkin valtion valtiosääntö tai aiheuttaisi omalla toiminnallaan  erityisen suurta vahinkoa

   euroaluelle (esimerkiksi tahtoessaan erota eurosta) omien kansallisten etujen takia, niin on tämä toiminta

   mahdotonta  toteuttaa ilman tulematta terroristiseen viitekehykseen?

* Onko oikein, että Suomen rikoslaki alkaa edelleen tänä päivänä Venäjän keisarin julistuksella?

* Miksi?

* Kenen etua tämä palvelee ja MIKSI virkamiehet eivät tahdo muuttaa tätä?

* Minkälaisen kuvan tämä maasta ja sen politiikan hoidosta antaa esimerkiksi ulkomaisille tahoille?

 

* Haluaako Suomi yhä edelleen tiedostamattomasti vai ihan tietoisesti kuulua entisen keisarikunnan alaisuuteen?

Tämä kuva tämän päivän pravda-lehdessäkin venäläisille annetaan (Pravda 2014).

 

Rikoslaki on edelleen muodollisesti vuodelta 1889 ja laki sisältää joitakin vuoden 1889 asussaan olevia säädöksiä. Rikoslaki tulee kokonaisuudessaa saattaa 2000-luvulle. Rikosoikeus on ollut viime vuosina voimakkaan kansainvälistymis- ja eurooppalaiskehityksen kohteena. Euroopan unionin vaikutus suomalaiseen rikosoikeuteen on ollut merkittävä. Euroopan unionin rikosoikeudellinen kehitys on ollut siis nopeaa ja sen vaikutus jäsenvaltioihin tulee jatkossa olemaan merkittävä. (Melander 2015).

 

Rikoslaki alkaa alla olevasti:

”Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:” (L 19.12.1889/39)

 

 

Onko Suomi oikeasti itsenäinen?

* Juhlimmeko Suomen pseudoitsenäisyyttä vuonna 2017?

* Miksi Mauno Koivisto kumppaneineen teki tämän Suomen kansalle, vei Euroopan unioniin?

* Vetikö oman kansansa ristille?

* Mitä lainoppineet sanoisivat tähän, uskaltaako kukaan puhua tai kirjoittaa?

  

Suomen kohdalla suvereenin valtion kriteereistä täyttyvät (ainakin toistaiseksi mitä ilmeisemmin) 1) pysyvä alue 2) pysyvä väestö ja 3) hallitus, joka ylläpitää määräysvaltaa sen alueella (?).

 

Entä kriteeri numero 4) suvereeni valtio ei saa olla minkään toisen valtion määräysvallan alainen?

 

* Täyttyykö tämä kriteeri Suomen tai muun etenkin pienen EU-jäsenvaltion kohdalla?

 

5) Kansan itsemääräämisoikeus sisältyy valtion kriteereihin. 

 

 

Yllä esiin tuodut kriteerit tulevat esiin professori Lauri Hannikaisen & Timo Koivurovan kirjasta: Kansainvälisen oikeuden käsikirja (2014). Suosittelen.

 

* Onko Suomen kansalla ollut itsemääräämisoikeus EU:hun liittymisen jälkeen ja toimiiko demokratia maassamme?

 

 

EU:n rooli lainsäädännössä

 

EU-jäsenyyden myötä EU-oikeus on tunkeutunut Suomen oikeuteen, yhä etenevässä määrin on voimassa lainsäädäntöä, jonka alkuperä on Euroopan unionissa. Sitä mukaa kun Euroopan integraatio on syventynyt ovat kansalliset lainsäädäntö hankkeet kaventuneet. EU-oikeus pohjautuu perussopimusten tulkintaan, nämä sopimukset muodostavat unionin valtiosääntöoikeudellisen perustan. (Koivisto 2014.)

 

Perussopimuksilla ovat jäsenvaltiot luovuttaneet toimivaltaansa unionille, näin unioni voi toimia laillisuusperiaatteen mukaisesti. Perussopimuksia on kaksi: sopimus Euroopan unionista (SEU) ja sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT). Lissabonin sopimuksella on viimeksi 2009 muutettu sopimuksia. (Koivisto 2014.)

 

Asetukset ovat jäsenvaltioissa suoraan voimassa olevaa oikeutta, näitä käytetään aloilla joissa unionilla on laaja tai yksinomainen toimivalta esimerkiksi alue-, maatalous-, ja tullipolitiikka sekä kilpailunvalvonta. Ne pätevät yleisesti EU:n alueella ja ovat velvoittavia. Direktiivit ovat lainsäädäntöohjeita, jotkut näistä ovat täysharmonisoivia, tällöin kansallista liikkumavaraa niiden täytäntöönpanossa ei ole, on myös minimi- tai puitedirektiivejä, jotka sallivat enemmän kansallista voimaansaattamista koskevia vapautuksia. (Koivisto 2014.)

 

Päätökset ovat monentasoisia ja kohdistuvat jäsenvaltioihin tai yksityisiin. EU-päätökset ovat niiden kohteita velvoittavia. EU-toimielimet voivat antaa vielä erilaisia suosituksia, toimintalinjauksia ja muita oikeudellisesti sitomattomia asiakirjoja. (Koivisto 2014.)

 

Niin sanotuilla soft law-tyyppisillä säännöksillä voi olla vaikutusta valtioiden lakeihin ja säännöstöihin (Hannikainen & Koivurova 2014).

 

Käytännössä parhaiten hallitusten esityksistä saa tiedon, että miksi jotain lakia muutetaan, esityksestä tulee esiin esimerkiksi, että EU:sta on tullut direktiivi, ja kotimainen laki tulee näin ollen muuttaa (Autio 2016).

 

Kun EU:ssa direktiivi on jo tehty, niin on myöhäistä aloittaa Suomessa neuvottelut, että tämä ei sovikaan suomalaisille. Direktiivit ovat implementoitava ja saatettava voimaan Suomessa, joskus lakia ei ole tarpeen muuttaa (koska on jo direktiivin kaltainen) mutta usein on. EU asetukset on sovellettava sellaisenaan heti. (Autio 2016.)

 

Asetus on voimassa heti ilman että tätä kansallisesti ehditään edes implementoida. Arvovaltaisten henkilöiden taholtakaan ei tiedetä, onko nykyisen voimassa olevan Suomen lainsäädännön alkuperä 20 vai 80 prosenttia lähtöisin Euroopan unionista. (Autio 2016.)

 

Kansallisen oikeuden tulkintavaihtoehdoista tulee valita se, joka parhaiten edellyttää Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamista ja pyritäänkin siihen, että EU-oikeuden sisältö olisi yhdenmukainen jäsenvaltioissa. (Koivisto 2014.)

 

Kansainväliset organisaatiot YK ja Maailmanpankki tuottavat myös määräyksiä ja sääntöjä. Oikeudellinen sääntely ei ole enää sidottu kansallisvaltioon eli suurin osa sääntelystä (normiviidakko) on kansainvälistä. (Lindroos-Hovinheimo 2014.)

 

Suomeakin velvoittavat oikeuslähteet ovat velvoittavuusjärjestyksessä: 1) eurooppalaiset oikeuslähteet (perussopimukset, asetukset, direktiivit) 2) kansallinen lainsäädäntö: perustuslaki ja laki 3) kansainväliset sopimukset 4) siirretty lainsäädäntövalta: asetukset ja viranomaisnormit 5) oikeusperiaatteet 6) oikeuskäytäntö 7) lainvalmisteluasiakirjat 8) muut oikeuslähteet. Vasta toisena hierarkiassa tulevat kansalliset oikeusnormit, eurooppalainen oikeus tulee saattaa kansallisesti voimaan lainsäädännöllä. (Koivisto 2014.)

 

EU-oikeudellisen normin edessä kansallinen perusoikeussäännös voi syrjäytyä. Perusoikeuksien syrjäytyminen mahdollistuu EU-etusija aseman kautta, jota Saksan perustuslakituomioistuin on usein asettunut vastustamaan. (Koivisto 2014.)

 

* Ketkä ovat perustuslakiuudistuksen takana? 

 

Mitä ilmeisemmin Taxellin komitean jäsenet ja he löytyvät  alla olevasta linkistä.

 

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/taxell-uudistaa-perustuslakia/1964470

 

 

Kansainvälisellä järjestöllä on myös hiljaisia valtuuksia tehdä myös muita toimia, jotka ovat välttämättömiä järjestön tehtävien toteuttamiselle (Koivisto 2014).

 

* Mitä tämä tarkoittaa - muita toimia...?

 

Ps.

 

Saksan diktatuuri luotiin voimassaolevan perustuslain 48. pykälän kautta. Kansallissosialistit antoivat perustuslain suomin oikeuksin poikkeustilamäärityksiä. Poikkeustilojen kautta he saivat rajattomat valtaoikeudet. Hallitus antoi asetuksia, jotka muun muassa tekivät muiden poliittisten järjestöjen järjestämät tapaamiset ja mielenosoitukset luvanvaraisiksi. Oikeustieteessä alkoi esiintyä enemmän ja enemmän laintulkintaa, joka oli sopusoinnussa kansallissosialistisen ideologian kanssa ja niin edelleen. (Lindroos-Hovinheimo 2014.)

 

 

Lähteet

 

Autio M. 2016. Koulutus: Finlex ja muut kotimaiset säädöslähteet. Eduskunnan kirjasto Helsinki. 2.2.2016

Hannikainen L. & Koivurova T. 2014. Kansainvälisen oikeuden käsikirja. Tietosanoma. Helsinki.

Ilta-Sanomat 2013. Kravatista löylytystä. 19.9.2013.

Johanson J-E, Oulasvirta L & Vakkuri J 2016. Valtion talouden strateginen ohjaus ja hallinta. Teoksessa Governance Hallinnan uusia ulottuvuuksia. Toim. Ilari Karppi. Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu.

Koivisto I. 2014. Johdatus hyvään hallintoon. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja

Lindroos-Hovinheimo S. 2014. Oikeuden rajoilla. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsingin yliopisto.

L 19.12.1889/39 Rikoslaki.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L34a

L 11.6.1999/731. Perustuslaki. Luettu 24.2.2012.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Melander S 2015. Rikosoikeuden peruskysymyksiä. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsingin yliopisto 2015.

Ojanen T. 2015. Perusoikeusjuridiikka. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Helsinki

Pravda 2014.

http://www.pravda-tv.ru/2014/03/18/43012